Kevät nostaa mun miälialaani, mutta menny aika purottaa hyvänolon arkipäivääseksi. Mun paratiisini tuala kellaris on niin sekooksis ku olla ja taitaa. Koko talaven oon lykänny pimees tavarat kynsistäni mihinkä oon saanu ja oon kääntäny asialle selekäni. Järiestän sitte joskus.
Kyllä meillä sähköt on ja lamppuja vaikka kuinka palio. Mun pääsnäni talavi on vaan niin vastemmiälinen ku vain olla ja taitaa. Ainut pilikahrus siinon hiihtomaharollisuus varsinki ny ku oon huamannu kuinka eetvarttia se teköö mun vanahoolle luntioomille ja kaluumille.
Ny oon ollu voroosinsa paratiisisnani ja krekoolimaas. Oon saanu alahalla sevverran äntihin, notta autolli on puhuras ku sairaala. Pruitiin seinät ja laattian painespesurilla. Mulloli ollu laattia lios jo jonku aikaa luannoonmukaases litkus ja itte tyä oli sitte ku leikkiä vaan.
Valoosuus paliastaa karmian totuuren asumistilooski. Puhtahahilta näyttävät matot ja soffat on koirankarvoos, notta oikee hävettää tunnustaa notton ihimisen koto. Ku tulin kotomaasta riavoon kaikki pihalle mitä irti sain. Siinoli yhyren päivän homma, ku kummiharialla hinkkasin soffatyynyjä ja mattoja pihalla ja sitte imurilla yritin houkutella loput karvat pussihin. Sai nua meirän keltanoukkaaset mustat linnut muuten hyvää pesävärkkiä. Hukkahan ku ei voi tuallaasta toisen kasvattamaa luannontuatesta heittää.
Painespesurilla ku pruikiin kellaris, kävääsin välillä postilooralla. Lennin seliälleni siinä luiskas ja kyllä pisti vihaksi. Soon sellaases vihiriäs leväs tai sammales tai mihinä onkaa. Pikkuusen ku tuloo vettä, soon ku jäätikkyä. Parihin otteesehen vuares se vihiriä lillinki pitää pruutata tai muuten täälä asutahan ku mättähäs.
Aina ku laattiiota koittaa peseskellä, hirvittää hetken päästä tumma pesuveren väri. Tuloo vissihin tualta pihalta jotaki ilimanraikastinta ku taloo on ku harakan pesä. Tätei saa eres reiraamalla tivihiksi. Kummallista kyllä, mun hengitys pelaa täälä, mutta suamalaases kansallispuistos ottaa keuhkoohin kipiää. Johtuuskohan se jostaki vanahoosta keeniistä. Mun äiteeni flikka-aikaanen sukunimi on justihin sama ku tämän maakunnan nimi.
Oon yrittäny ottaa tuasta asiasta selekua, jottolisko suku jostaki täältä lähtöösin. Viissataa vuatta takaperin ollesehen tilantesehen pääsöö, muttei siitä eteheppäin. On palanu paperit Tukholmas ja Turuus. Tämänpaikkaasia nimiä kuitenkin vilisöö palio siinäki listas minkoon saanu seleville.
keskiviikko 1. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti