Kyllä mullon viälä perunoota kellaris, mutta rotat söi portahat, notten pääse niitä hakemahan. Moni on kysyny, kuinkoot nuan kurian ja raihnaaseen näköönen. Tuas se syy ny on.
On ne portahat viälä joinki kohomollansa, mutta notkuu pahoon. Noon joku entinen älykkö tällänny toiselta reunalta kiviseinähän kiinni. Sen tiätää sitte miton tapahtunu, ku ei oo seinis eristehiä. Soon se toinen reituunen ihan märäntyny. Pitääs tua reisi uusia ennenku rakas menöö kuappahan kuupelluurua pyykkikoppansa kans.
Mullon uusi reisi jo orottamas tuunaajaansa. Sen pääs luukoo, notta Luvia. Taitaa olla rehellistä suamalaasta värkkiä. Näiren onnettomien omat puut on ku tyroksia. Selevitän aina puukaupoosnani mihinon puu sahattu kannosta irti.
Tua jutun alaku on joku vanaha sanonta kuriuuren peittämiseksi. Tuli miälehen; yks kauhajokinen isäntä meni säännöstelyn aikana hakemahan kansanhuallosta korttia lamppuöliyhyn. "Onko teidän perheessä lapsia, vanhuksia tai sairaita." "Meillei oo vanahajoja, kipiöötä eikä kakaroota. Meillon pimiä."
Yks kyrölääsisäntä justeeras ensimmäästä traktoriansa piänehen kakslauttaaeehen latohon isoo heinäkuarma kyytis. Tiätysti koko lato kaatuu sen uuren konehen eres. Isäntä tuumas: "oli siitä pikkuusen paree mennä ku ihan ehejästä seinästä."
Sama isäntä sitte haikaali, notton pohojatuuli aina yhtä vilipoosta, vaikka tuulis mistä päin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Pohjammaal oli mun lapsuurenkorost aikapal lyhy matk. Eihän siin ol välis kon muutama pitäj, et aikapal äkkisten sin itäosihi pääsis, ketä halusis.
Luanikast on pohjammaalaist lukke ja kuunnellakki. Aikapal rauhalisemppa praataamist kon tää täkäläine säksätys...
Kylloon ilahtunu sun viaraalustas Äijä. Joskus ennenvanhaan sain kynsihini jonkun raumalaasen leheren raumannoksen vappuna. En ymmärtäny siitä tuan taivahallista, mutta ku rupesin nupajamahan pränttiä ääneheni, mun korvahan tuli ymmärrettävä viästi mun omasta puheestani. Voi ku sais viälä tuan leheren joskus.Pian on vappu taas.
kiitos nauruusta...meillon pimiä...niinpäniin...sullon tosi hyviä juttuja!
Tuasta isännästä tuli miälehen yks vanha mies, joka kerto mulle aina pikkupoikana peljännneensä nottei saa joulupukilta polokuautoa..ja nysse pelekäs, josse sen saakin ny, niin ei jaksaasi enää polokia.
Lähetä kommentti