torstai 22. tammikuuta 2009

Korkiin aika

Kyllä ny oli korkiin aika ruveta pränttäämähän asioota muistihin. Ei tarvitte jäläkipolovien sitte maahanpanijaasis huapata tuppisuuna, kus se ei saanu mitää äntihin. Ei oo mitää sanomista. Sitte joku voi muistaa, nottolihan sillä jonkullaasta pränttiä joskus viisahas konehes. Toimitellahan siitä.

Olokohon tua nys sellaanen aasinsilta, mitä koulus oikee pänttäämällä toitotettihin mennen tullen ja viälä palateski. Mä evvaa muista pitikö sellaasia siltoja värkätä vai ei. Ja oliko tua eres tyylipuhuras sellaanen rakennelma. Mitän nuasta, vanahoosta tiaroosta.

Kauan muhinehesehen asiahan tuli eileen ratkaasu. Täs kiriootteluasias. Rupes tulohon tiatohoni taskutekstillä, notta parikin oikeen tuttua oli teheny tupakkilakon. Tuntuu ihimeelliseltä, notta nuaria ihimisiä on ruvennu kaatuulemahan ympäriltä. Kyllä piti kattua oikee passista, notta mikä se oma syntymävuasi oikee onkaan. Vaivaasella laskutairolla sain aika isoon luvun.

Ei oo pitkä, ku ylyvästelin ikämiässarioos urheeleville kaveriilleni, nottei kolomivitoseksi kannata elää. Itte olin silloon raavahien miästen sarias ja huru-ukkoikääseks tuntuu olevan pitkä aika. Ja nykku muisteloo, nii sehän oli eileen vai olisko ollu toisnapäivänä. Viäläki jokku jaksaa muistaa muinaasen kysymykseni.

Toinen nuasta eresmennehistä oli oikia kunnon urheelumiäs. Henkehen ja verehen. Oli sellaanen, jottei ne prinikat niin kiinnostanu ku se, jotta ihiminen oli hyväs kunnos. Vähä vaivaasenaki kaveri jaksoo lenkittää omalla vaurillansa. Hän oli niitä harvoja tuntemiani äijjiä, jokka piti ittestänsä parempaa hualta ku autostansa.

Toinen vainaja oli urheelukirioottajana aivan pitelemätöön herra. Miähen pränttiä oli ilo lukia milloon mistäkin maailimankolokasta ja millon mistäkin lajista. Aina niis oli airon urheelumiähen henki ja palo. Ei jääny koskaan epäseleväksi miton tapahtunu ja mihinä ja kuinka.

Ei mullollu meininki ruveta millään muistopuheeren sarialla tätä pränttiosastua aloottaa. Nyv vai sattuu nämä asiat tällälailla kohorallensa. Toivon ittekseni, nottolis pian iloosempaa asiaa toimiteltavana.

Ei kommentteja: