Hernessoppaa, nam

Eileen tuli yhtäkkiä sellaanen hinku, notta pian pitää saara oikiaa hernessoppaa. Eikä mitää säilykeskeittua. Kyllä täski ulukomaas sellaasta purkkiruakaa sais, muttei noo mistään kotoosi.

Kattelin kaapista kotomaasta raharatun hernespussin ja virutin niitä hernehiä pikkusen kraanan alla ja jätin sihiviläs nokkumahan siihen tiskipöyrän pesufarin päälle. Otin astiakaapista viirel litran kastrullin ja lorotin sinne muutaman litran kylymää vettä ja pistin hernehet keittiön pöyrälle likohon ja ne saa kaikes rauhas pehementyä tämän päivän pualille päiville.

Olis tuala kaapis ollu Suamesta kattuen ulukolaasiaki hernehiä. Noon sellaasia hernehen pualiskoota eikä ne taharo ymmärtää liottamisesta mitää. Vaikka sitte voorokauren päästä niitä kuinka rupuuttaas hellalla, nei tuu palio sen kummemmaksi mitä noli siälä kaupan pussis. Moon lakannu funteeraamisen näis asiios jo aikoja sitte ja raahaan hernehiä syntymämaasta aina muutaman pussuusen, ku satun olla siälä päin kulukeella.

Aamulla olin kaupas kattelemas lihavärkkiä sopan sekahan ennenku alaootin paran krupajuttamisen. Joskus nuukuuksisnani ostan muutaman siankyljyksen ja pikkuusen palan palavia. Nykku en oo aikkohin saanu herkkuani lusikoora, ostaa tomahutin aika kiatalehen pelekkää palavia. Siinov vaa se vika, jotta palavi oj joskus aival liian sualaasta. No ny oli hyvää.

Paan ehtoopäivällä ne lionnehet hernehet puhtahasehen vetehen, sinne samahan kastrullihin, mihinä ne likoski. Kinkun muliahutan sinne kans sellaasnansa ja silippuan viälä porkkanoota sinne sekahan ja pikkuusen meiramia. Eikä tiätystikkää nokkuakaa sualaa. Sitte vaan orottelen niinku kiliupönttyä, ku se siinä hellalla hiliaa krupsutteloo.

Kunne kaikki hernehet rupiia olohon syäntikunnos, pilipastan sitä kinkkua pikkuusen, notta sitä sais muukki kum mä. Lautasten, lusikkojen ja juamakorttelien lisäksi pöytähän tällähätän suamalaasta sinappia, raakaa sipulisilippua ja niin rasvaasta tuaresta maitua ku kaupas on myyty. Jotta kaikki makuhermot saataas oikee valloollensa, pitää pöyräs olla tiätysti suamalaasta näkkileipää ja ehtaa voita. Kyllä ei kulukaa parempaa ruakaa saa mistää.

Ilimaherruuren saaminen on sitte toinen juttu. Meilläku syää tätä herkkua kaikki kaksjalkaaset. Enkä kyllä tarkoottanu kaksjalakaasilla seinävviäritikkoja. Voi olla, notta tämä on vain mun herkkua täs taloos. Kummiski.