torstai 6. lokakuuta 2011

Son menny mikon huitaastu

Kyröömaalla on saatu taas toivottuja tervehyysiä yläjuaksun asukkahilta. Pikkuusen satehen piskottehen jäläkehen Vassorin laharen suuntahan on uiskennellu sianruhoja, epämäärääsiä tynnyriä, justihin sahalla kannosta irrootettuja puunruhoja, laituria ja muuta jokirantatavaraa.

Pukkilansaaren lossin vaijeriiski oli yhtaikaa kolome valtoomeksi päästettyä prykyä tartuksis. Ammoosista aijjoosta alakaan joki on ollu kaatopaikka vailla vertaa. Pikkupoikana jäällä hiihrelles suksennoukka katkes monta ketaa tömättyänsä kinokset olovahan kiinni jäätynesehen perunasankoovainajahan.

Sianpaskaa vissihin ei kukaa enää tyhyjää yäsyrännä kirkonsillalta vetehen, ku on tullu pikkuusen lain koura riipoomahan hunsvottien riveeliä.

Ku kusoo nokkoospuskikkohon ja on seliin lahon justihin irrootetun prykyn viäres, ei oo synti tai mikää, ku myrkyyllä kyllästetty vainaja lähti. Nuav vaan.

On tiätysti erikoosta, notta uus pryky tuloo kohtehesehen pian tilauksen jäläkehen, Asennuksinensa. Hommat teheny seilaa mureheksi joillekki toisillen.

Ei kommentteja: