keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Kukahan murskaa

Yhyren uluvilaasen rikostapaukses on tosi palio kaunaa ja kuviteltua oveluutta. Mummiälestä on erikoosta, notta poliisi ja syyttäjä lukoo dekkaria ja soveltaa lukemaansa oikiahan elämähän.

Ku nykyyset syytökset menöö kumohon salaasia ku on, seuraavaksi syylliseksi päätettyä ruvetahan varmahan jahtaamahan eläänrääkkäyksestä. Soli varmahan yrittäny tällätä marsuansa tikkulootahan yäpuulle vaikkei koko askia tai marsua olisi koskaa syyllisen likellä ollukkaa.

Voin kyllä avoomin silimin tuskaa tuntien imehrellä suamalaasta oikeuskäytäntyä. Oikeurenmukaasuus toteutuu salaasesti niinku jo valamihille syylliselle on päätetty.

Asianosaasten kantsiis lukia Olavi Veltheimin kiria Murskatut Unelmat. Siinä suamalaanen suunnitelmataloutehen ihastunu muutti ihanuutehen, mutta joutuu kuviteltujen syytösten jäläkehen heti linnahan. Erikoosrangaastus tuli, ku joku kommari laharattihin monen tuhannen kilomeeterin pääs.

Oon tiätysti täs asias lehtitiatojen varas. Mutta tottahan se on, miton sivuulle präntätty.

Ei kommentteja: