Toisna ehtoona Sabina sanoo säätiaroos, notta tuloo hallaa pariksi yäksi ja päiväksi. Siitä paikasta riapootin kaikki vapahat soffatyynyt ja matot pihallen paleltumahan. Murun persustan alta en ilienny tyynyjä repiä.
Aamulla raahasin sitte soffakki pihallen ja loput kankahiset huanesvaattehet. Tämön ny toinen päivä ku mä niitä tuala pihalla hariaan kummiharialla ja piiskaan mattopiiskalla ja imuroottenki pahimpia nurkkia.
Koto on ny autio ja tyhyjä. Toivottavasti huaneskaluus pesivät pikkupöpöt ei tarkene pihalla kovin hyvin. Mä kannoon kamat pihahallen niiren kualemaa toivuen. On kuulemma ollu viimme yänä kymmenkunta halla-aastetta. Voi olla, nottei se oo riittäny tarkootuksihini.
Ny on hyvä jynssätä laattiakki oikee saipuaverellä, ku tilaa riahua. Puulaatias viisihin pitääs olla toisellaanen saipua ku kivilaattias. Kulta koitti aamulla sanua mihinkä son ne piiloottanu. Jonsen löyrä, pesen tiskiainehella.
Moon aina Suames kortteeratesnani saanu pakkaasella samallaasen raivarin. Täkälääsiä mä pikkuusen ihimettelen. Kukaa ei kanna mitää soffaelääntarkojansa koskaa tuvasta pois. Niillon vissihin kaikilla kuivausrummukki, ku kellään ei näy pyykkiä narulla mihinkää vuarenaikahan. Ja asuuko ne aina samoos matoosnansa, vai viärähänkö niitä pesulahan vai kaatopaikallen.
Mä koitan täälä imuuroorakki jolloonki, mutta mun on pakko raahata kaikki matot ainaki kolome kertaa vuares pihallen pestäväksi. Mä sitte kerrallansa pruuttaan ainaki päivän painespesurilla niistä kaikki mun silimähän sopimattomat pois. Mullon pitkiä alumiinitikkoja ja niiren päällä mä sitte ne valutan ja kuivatan muutaman päivän. Tälläästä soon. Elämä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Iha samalaise toimenpitteen määki tein tännää. Kyl ny o hyvä tuaksu sisäl.
Se lentokonejuttukin oli hyvä...unessa lentäminen meinaa (kuulemma) jotakin pelekotiloja. Mutta johan niitä ny o meillä kaikilla. Tiloja ja lentoja. Niin, minen okeen voi vierä mattoja, peteklettuja pihalle hakattavaksi...vein kerraasti...niin mahrotoon pöly alakas nousemahan, notten keherannu enempää hakata...pitääs viedä ne pimiänpäihin, mutten ku minä uskalla silloon. Toki vois tulla hyvin ahkatuksi silloon. Pelekään, notta joku vois kutsua palokunnan, notta täälä o nokipalo, ku niin pölyää...
Itikat kualis ulkona pakkasellakin, mut lämpimii mattoi ei saa laittaa lumeen, tulee märäks, anna kylmetä ensteks (sano yks maton tuntija).
Kiitoksia. Niinallen ja Vilukissillen osanotosta ja aina ihanalle Hannellellen neuvoostansa. Kyllä täs pian aikuunen miäs rupiaa pysymähän pystys, ku on reunoollansa kunnon ihimisiä.
Lähetä kommentti