Kyllon ilimoosta kiinni, minkälaasta säätä täälon. Eileen purotti lunta ja ny aurinko paistaa suupiälet korvihin asti. Son kuumoottanu pakkaasenki persehellensä. Alle kuu sitte noukiin viimmeeset vatut klasinaluusestani. Notta tuata.
Tääläki käytetähän sanaa talavi. On varmahan oikeeta sellaasia joskus ollukki, ku on sana sille keksitty. Niinku hartahia asioota harrastava naapurini totes, ny on kova talavi. Suksikeliaika on täälä perin lyhkäänen. Jos ihastuttava Sabina sanoo sääruurusnansa, notton pian alavilla mailla hallan vaara, silloon pitää jo olla menos hiihtämähän.
Tämän maa pisin vuarenaika on syksy. Se kestää jotakuinki kymmenen kuuta. Ainaki suamalaasen miälestä. Erikoosia muutoksia on kesän yli kolomen kymmenen heltehet ja nämä pikkupakkaaset. Muulloon sataa. Einy aina, mutta suamalaaselle koko aijjan.
Moon jo monta kertaa pirättäny kasvannaasten takia kyykkimisen. Aurinko saa tosimiähenki kontillensa. Vaikkon viälä räpäskää laituumillani, rupiaa joku puutarhakäsi tutajamahan. Jo monta vuatta kasvimaa on ollu viimmeestä vuatta. Nykki siälä on jo tulemas (Wintervaste) talavisia sipulia ja valakosipulia. Notta se taas pirättämisestä.
Ymmärrän kyllä, notta joku voi olla riippuvaanen jostaki pahennuksistansa. Mä en tätä voi millään ymmärtää, nottoon ittekki riippuvaanen. Mitään muuta seliitystä ei voi olla tuanne pihan perälle kattelemiseheni. Ku ostaasin kaikki kasvannaaset torilta tai lähikaupasta, voisin lukia vaikkapa valittuja paloja soffalla seliällänsä koko sen aijjan ku möyhenttääsin ja kylyvääsin.
Oon huamannu vuasien varrella, nottei kaikkille oo annettu samoon määrin henkistä eli muutakaan kapasitteetia. Ev voi millää käsittää, notton äijällä muka järki, mutta käret teköö. Onko täs ny sitte jotaki selekäyrinvaivoja kans?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti