maanantai 22. maaliskuuta 2010

Luantaastaloutehen

Minen oikee osaa punnita, nottolisko päällekiriootus pitäny olla, notta keräälytaloutehen. Nämä kaks sanaa kumminki kuvaa mun piäntä pyrkimystäni.

Pelloolla rakkien kans kulukiesnani tiätysti hyärynnän kaiken hyliätyn syätävän. Kenenkään pelloolle en mee, mutta peltoteille lentänehet pirän hyliättynä. Yks isäntä oli äestäny prysselinkaalipeltonsa. Oli ollu vissihin kiirus, ku mun reitilleni oli lentäny isoja ronttoja, joista sitte kahtena päivänä noukiin taskut täytöhön. Oliskohan ollu kolome neliä kilua yhtehensä.

Kullan miälestä tua kaali on liian karvasta, mutta kyllä suimii menemähän, ku oli löytäny netistä hyvän risetin. Nyt on ajjankohtaasia hylykyjä lantut, naurihit, kirvelit, puriot... Palio löytyy ilimaasta herkkua nykki.

Tiän pyärtänööstä tapaan noukkia pikkuusen kesemmällä ahomansikat ja karhunvatukat. Niinku Suameski, jokku haluaa, nottei näitä saisi hyärynnettyä kukaa, vaikkei itte niitä nouki. Eiku myrkkyä pruutalla puskihin ja hähää... No usiammat ei viitti lähtiä autolla ajamattoman tiäv vartehen ilua tuattavihin hommihinsa.

Syksyllä maissintähkiä lentelöö pirin pärin ja soon kans aikamoosta herkkuruakaa ennenku jyvät on kivikovia. Lastoopaikoolle puronnehia perunoota en tiätystikkää nouki, ku vililen itte.

Suames ollesnani noukin kaikellaaset mariat ja marollakit. Mettästyksestä tai kalastuksesta en palioosin perusta, mutta joka kerta ku mennähän kesääsin Ahavenanmaan saariston halaki, plokkaan lokkien kans kilipaa kalasatamien laituria aamuvarhaasella. Ah, kuinka maistuvia silakkapiffiä pian saakaa huitaasta nialurisoohin päin.

Meirän lähikaupas on on joka päivä tosi hyvin maistiaasia. Yleensä löytyy monellaasta juustua, makkaroota, pasteijjoota, monellaasia herelmiä, keksiä, suklaata, perunanlastuja. Justihin tulin taas maistelemasta. Ostan ylehensä leheren ja maitua, notten oo vaan nauskuusia nyppimäs. Nyt ei ollu herelmiä, mutta kaffipruutan viäres oli kuurellaasia suklaakeksiä, nam.

Rakas ei tiärä mitää lähikauppamma namiista, ku ne koriatahan aina kaappiihin ku tyälääset änkee töistänsä ostoksille. Herkkuja ei oo tarilla ku arkisin ja päivällä. Liikesireana on varmahan saara sarat eläkelääset hyvälle miälelle ja viihtymähän hyllyviirakos. Ainahan voi uures hyllyvälis olla uus entistä ihanampi makuelämys.

3 kommenttia:

Hannelen paratiisi kirjoitti...

hyvä ku saa ilmatteks lounaan kaupas

vilukissi kirjoitti...

Aina kannattaa kulukia silimät auki! Kattelin kerran perunapeltoa täälä, teki aivan pahaa, ku ei ollu eres lintuja nokkimas pellolle jäänehiä pottuja. Ne sitten varmahan käännettiin fältiillä maanuumeniin.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Kanit ja jänikset elää tääläpäin niinku pellos. Ei tartte eres kurkotella ruakaansa, sen kus aukaasoo suunsa ja puraasoo. Aina on jotaki järsittävää ja luannollisia jahtaajia ei oo ku meirän toinen rakki. Ketukki syää hampurilaasen jämiä ja mitä kaikkia karuulta ja puariwen nurkilta löytäväkkää.