Hammashirviö

Sattunehesta syystä kerkesin eileen saroos punafärisis lyhyryys tarkkaalemahan liikentehesehen liittyviä asioota. Monet kuskit näytti olevan hirviäs laitamyätääses ja kaikellaanen kiamurtelu kuuluu sitte etenemisehen. Yks pappa ei meinannu millää päästä koslahansa, ku soli ensin suurieleesesti pirättäny koko väylän kuluun. Kuka sitä ny kännisen päälle viitti ajaa. Kumma ku se äijä muisti, mihinkon kaaransa jättäny.

Ku ihiset on hööliä ehtoopäivänapsujen jäläkehen, kuliettaa pikkumafia tiätysti keriälääsensä lamppujen färin vaihtumista orottavien autooliotten äärehen. Kyllä piisas monellaasta lantinkerääjää. Usiimmat lähti toisahalle ku tämä keriäläänen näytti sellaasta naama notten oikee perusta ny ruveta jakaman ainuaa viiskyt senttistäni.

Sitte lähellä brysän kirkonkylää näin ainaki kuurentiän ristookses keräystyäläästen vaharinvaihron. Hentoonen nuari flikka antoo räkääsen kakaran huamattavasti iäkkähämmälle, mutta friskille mammalle rekvisiitaksi. Sillankaitehella istuu viälä yks keriuun ammattilaanen huilaamas. Vuarohon joutunu mamma oli niin friskin oloonen, notta pikkutilallinen olis saanu hävittää traktorin, jos olis saanu sen maatiaashommihinsa.

Ei soo varmahan heleppua tyätä tua keriuu kellekkää. Joka kerta ku punaanen lyhty rupiaa ilikiästi kiilumahan autokuskin silimähän, pitää kupin ruveta nopiaa etenemähän lyhtytolopasta taakseppäin. Auta armias jos on kolome neliä kaistaa, siinon kova homma kiärtää autojen väliistä kakara sylis, notta kerkiää kaikki kuskit kokaasta. Vihireellä sitte taas pitää päästä alakupistehesehen. Tätysti sitte hetken päästä seuraava huilannu tuloo töihin. Mutta sama kakara pysyy kiärrätykses.

Olin reisullani nähäny aika lailla nöyrän oloosia lanttikupin kiärrättäjiä. Tämä friski matami kattoo kaikkia murhaavasti ja jokku aukaasiki klasin ja purotti jotaki kuppihinsa. Mä yritin olla yhtä tympiän näköönen ku erellisiski ristooksis. Mamma ei mun tympeyrestäni räknänny yhtään mitää.

Siihen se pisti nenänsä mun korvani viärehen klasihin kiinni. Käännöön pikkuusen päätäni hengityshuuruusehen klasihin päin. Pirin hampahat yhyres, mutta aukaasin huuleni niin isoolle ku sain. Mammalta meinas tekarit purota siihen paikkahan, ku sen suu loksahti auki ei vain huulet ja sitte sitä viätihin. Pikkuusen taakseppäin vilikaasi, notta lähtöökö tua hirviö perähän.

Mulla putos euhammas siltoonensa täs joku päivä. Enkoo saanu viälä uutta ainoottua tilalle. Taisi olla pikkuusen orottamatoon se mun osittaasin hampahitoon ilimes sille tyälääselle. En tiärä ny, kannattaasko uutta hommatakkaa.