Ah, kuinka kätevää, kaatis toisen pihahan

Kuva on tyypillisestä ihimisen jätöksestä. Sei oo ny leherellä ollu naapurien tekemä rakennustyamaan kaatopaikka

Mennäviikolla leherellä oli komiaa kuvaa ja ihimettelevää pränttiä jonkun pihahan ilimaantunehesta kaatopaikasta. Joulun jäläkehen ku rakentaminen on ollu hirviän talaven tähären seisap pistehes, joillaki on välähtäny täyrentää hiliaasen tyamaan tiiliskivien ja lauranpätkien kasaa omilla rojuullansa. Tosi kätevää.

Leheren kuvan jäläkehen ny perustetus jäteaitaukses on monta kuormalavallista toivottavasti jatkokäsittelykelepoosta roinaa. Tiätysti kaatopaikan perustajat voi perustella älyv välährystänsä sillä, notta joutuuhan rakentaja kumminki tilaamahan roskalavan tyämaallensa. Aina muutama roska menöö siinä samas. Paitti, jotta täs tapaukses rakentaja joutuu tilaamahan monta roskalavaa. Yhyrellä soitolla tiätysti voi tilata usiammanki lavan iliman puhelun hinnan nousua.

Ahkera ihiminen sisustaas kotonsa puistoohin, karuulle, peltoteille ja mihinkä sattuu unohtunehista kolehista. Ei tarttisi ottaa mitää homehisia kangaspäällysteesiä soffia. Piänellä aamukiarroksella varmahan sais valita nahkaasen kalustonsa färin ja mallin. Löytyys kattokruunut ja keittökalustehet, kylypyammehet, sängyt, hussuttimet ja kartiinit ja kaikki mitä ihiminen kuvitteloo hyvin kalustetus koros tarttevansa. Kolehien on taipumus ilimaantua uusihin sijootuspaikkoohinsa aina yäsyrännä. Oonhan mä näistä toimitellu.

Varmahan maan kunkkuki ilahtuu, ku sille on tuatu rojukasa valakattavaksi muutaman saran meeterin päähän pääportistansa. Tuanki oon nähäny monta kertaa. Mä epäälen, notta jännittäville rojunsijootusmatkoolle vuakratahan oikee kaappiauto. Avonaasesta peräkärrystähän joku vois päätellä, minkälaaselle yälliselle seikkaalumatkalle ollahan menos.

Joillaki täytyy olla isojaki nelivetoja hukkaamistarkootuksihin. Syksyllä pahimman litkun aikahan oli kyläsnämmä ilimestynyt kauhia patja ja fällykasa keskelle isäntään peltotiätä. Kasa oli niin korkia, notta traktoriilla oli pitäny kiärtää se pellon pualelta. Akkani ku lukoo salapoliisirompsuja, mäki voiin päätellä samas kasas ollehista jätessäkiistä asikaasen tullehen keskeltä Brysää. Joka kunnas on erilaanen jätessäkki ja kaupunki on yhyreksäntoista eri kunnan aluehella.

Voin vain kuvitella, kuinka jätessijoottajat ja rosmot hiippaaloo öisin kaulukset pystys ja luimisteloo tarkkaavaasena ympärillensä. Voi olla notta moikkaavakki keskenänsä. Samoolla pitkäsormisten asioolla kumminki ollahan. Solis hianua, ku yhyristääsivät hommansa. Rosmot vois tarkastaa kaappiautot, nottolisko tähärellistä renttaa. Vois joku viattoman klasi jäärä piänistämätä ja tulis matalempia tievvarsitunkioota.

Siitoon varma, notta roskakasojen kippaajat hyrisöö hyvää miältä onnistunehen keikan jäläkehen. Siinä sitte voi vaikka tiputella aamutuimahan kaffinplöröt rakkahallensa ja sanua, kuinka palio säästyy kontainerpark (oliskohan tua suameksi joku hyätyjätesasema?) -maksuja. Sitte varmahan ilimootetahan kullalle, notta ehtoolla mennähän säästynehellä rahalla syämähän rästäsvuatohon (ulos). Näin se varmahan menöö. Jätesasema kyllä hakoo vaikka mikkä romut tuvan erestä, jos asemalle vaivaantuu soittamahan. Roskaamisesta kärvähtänyttä ei silitetä päästä. Muistaa varmahan seuraavalla kerralla kansanhuvihin ryhtyesnänsä.