Ei passaa yhtään haukotella tai muutev vaan aukua leukojansa turhanpäitten. Piäniki suukun raottaminen panoo teeren kukertamahan mun vasimes korvasnani. Onhan ny tiätysti soitinmenojen aikaki.
Muru koittaa joskus sanua jotaki ja mä kuulen silloon vaan tasaasta sirkkelin ääntä. Sitte ku yritän sanua notta hä, rupiaa teeri konsertoomahan ku vähäki raotan leipäluukkuani. Sov vähä epätasaasta sotinmenua, ku välillä on luukku auki ja välillä kiinni.
Otin koiran toisnapäivänä sylyhyni ja soli vissihin eri miältä. Ainaki se haukahti suaraa mun korvahani, notta mun pää paisahti hetkeksi ja polovet notkahti ja sen jäläkehen knuppisnani on ollu tasaanen sirkkelin ääni. Onneksi ääni sekaantuu pyärälenkillä tuulen huminahan. Ku pyäräälöö oikee hiki hatus ja henki hapatuksis ei kuule yälläkää mitää ku huiloottaa niin kovaa.
Täs tuloo kyllä kovahan kuntohon, ku pitää veivata itteltänsä tajua kankahallen jokahinen ehtoo. Eipä tartte ny tukkia mitää pluutuuttia vaikkureikähän minkää metelin tähären. Musiikit on ihan omasta takaa.
Teerestä tuliki miälehen kikkikoulumuiosto. Opeteltihin kiriaamia ja niiren käyttyä. T-kiriamen kohoralla opettaja kysyy, notta osaasko kukaa lausetta johonon t-kiriaamia. Heikki viittas ja puluputti esimerkin: "Taisto ja Taneli teurasti tykillä teeriä." K-kiriaamen kohoralla Heikki oli sitä miältä, notta "Kassu ja Kalle kuavitti kultivaattorilla."
Aika tuntuu menövän tosi nopiaa. Ens kuun perästä on muutoon juhannus. Ei oo viälä syreenit nupulla, mutta hyvää mittumaaria vaan.
sunnuntai 11. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti