Nua uusien EU -mairen kansalaaset jaksaa ilahruttaa läsnäolollansa. Ystävällisiä keriälääsiä piisaa joka karunkulumahan. Niille ei kelepaa hampurilaanen, hynää olla pitää. Mafialle pitää maksaa organisaation kustannuksista tiätysti lunnahat rahalla. Ei pomoolla oo mikää hampurilaasen näläkä.
Tämä kaikki on vissihin arkipäivää koto-Suameski. Täälon keriuu menny paikoon aika kovakouraaseksiki. Tämä meirän kyläkauppa ryästettihin pyssyjen kans keskellä päivää. Kuka sitä ny pimees alakaas viarahan maan ouros taloos möykkäämähän.
Naapurikaupungis kulukeella ollehet EU -neuvotteluuta käyvän maan äijjät oli yllättäen kauhias rahapulas. Niillei ollu aikaa ruveta keriäämähän, ku oli miäles vissihin mukavempiaki hommia. Ne tuumas, notta rahaa pitää saara ja nopiaa jotta sais sitte rauhas ruveta harrastamahan.
Vuaren ja joen välisestä pikkukaupungista löytyy sopiva pankkiautomaatti. Herrat tuumas tosahuttaa automaatin hajalle ja siivota setelit salakkuuhinsa. Ei siinä kauaa nokka tuhaannu ku automaatti oli panostettu. Ja sitte valakiaa tulilankaha ja pum.
Hyvin onnistuu. Automaatti aukes. Pahaksi onneksi koko pankki kaatuu rosvojen päälle. Ensin löyrettihin yks sankari. Joku oli nähäny kaks hiipparia. Löytyy siältä raunioosta sitte toinenki amputyäläänen. Kumpikaa ei ollu kuulemma enää erikoosemmi himoonnu niitä rojun seas olevia seteliä.
Mä luulen, jotta joku EU:n instanssi opettaa näitä turistia kohtuulliempahan panostamisehen. Menöö tuallaasilla hirmupaukuulla vain hukkahan hyvää varaastettua tynämiitiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti