Belgialaanen ei itte tiärä omasta maastansa palio mitää. Naapuriista ei sitäkää. Oon joskus toimitellukki, ku yks suamalaanen hojaantuu polokupyärämatkallansa kaatosatehes maaseurun kuppilahan suajahan. Avuusmiäliset asikaaset olis viäny kaverin autolla majapaikkahansa, muttei kukaa tiänny mihinon parin kilomeeterin pääs olova kylä.
Ku airattujen polokujen reunoolla oli luannonsuajelualuehen merkkiä ja tauluja keinoluannon eläämistä, miälikuvitus olis antanu ihan hyvin sijaa sillen, nottolis ollukki luannos. Polokujen varsis oli jopa maas perin harvinaasia roskapönttöjä. Tyhyjät limunaati- ja kaliapöntööt oli kumminki singahrellu roskiksien välimaastoohin. Kuka sitä ny roskia rupiaas mihinkää tuuttiihin änkeemähän, ku ne on helepompaa huitaatas olokapään ylitte tanterehellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti