tiistai 16. elokuuta 2011

Junan ala voi kualla?

Päällekiriootukses seisoo, notta miäs jäi junan ala ja kuali. Ku oli leheres, soon täyttä totta. No, ainaki sitte joku taas pääsi vaivoostansa: ei oo enää kutinaa, yällisiä kouristuksia eli vattanvääntehiä.

Jotenki on erikoosta, notta junan ala jäänyt kualeentuu. Oli vissihin juna ollu joinki tohoruksis, ku ei ollu havaannu, notta raitioomilla makas joku hemmo. Uskon, notton ollu leppoosaa orotella kisko tyynynä pehemoosta junasen pikku pyärää. Ei se ny vaitiskaa könyä mun yli ku moon täs ihan näköösällä. Mä täs ny vain huilin.

Mun on ihan pian pakko lähärättää hakemukseni juurnalistiksi johonku meriahan. On ihan älytööntä lukia juttuja ku niitolis tehty ku keitetystä lampahan päästä. Jos kiroottajalla on älliä kuinka palio hyvänsä. Pitääs eroottaa mikon auton pyärä tai rengas, petoonilaattia eli sementtilaattia. Kyllä mun ottaa oksahan ku ns. toimittajat kiriootteloo mitä sattuu. Juttu menöö heti vikahan ku tuloo asiavirhehiä ja anna mun kaikki kestää: Tökeröjä kiälivirhehiä.

Soon hyvä ku koululaaset saa leikkiä kesällä toimittajaa, mutta, mutta... Voi voi..

3 kommenttia:

Partapappa kirjoitti...

Joo, siel on vaik minkälaisii kielikukkasii ja virheit. Eihä kukaa junan ALLE kuole, vaan jos jää junan päältäajamaks, persetti!

Sanna kirjoitti...

Niin, kaikkiin paikkoihin ne ihmiset meneekin kuolemaan, autojen ja junien alle sun muualle. Tekisivät sen vaikka omassa sängyssään.

Jos on lehdissä, niin kyllä kirjoissakin huomaa kirjoitustaidon rappeutumisen. Jopa törkeitä kirjoitusvirheitä ihan kannessa, kuten pokkarissa nimeltä "Kuinka kuolleita käsitellään" - selkämyksessä lukee "...kuoleita...". Vastaavanlaisia mokia näkyy tämän tästä.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Partapappa ja Sanna: mua ärsyttää yli kaiken huolimattomuus kielessä, silloin kun juttu on julkaistava. Blogeissa kyllä söhlään itsekin. Joo.