Vaikka miäli on laaja, soon silti vajavaanen. Mä en millää kässää, notta tiäliikentehes tullahan pystys olovan kolomikulumaasen merkin takaa suaraa raittia etehen. Jokku on niin höveliä, notta lykkää mersunsa etuumet niin etuusesti, nottei kukaa pääse päätiätä kulukeelle. Ja sitte se mersu menöö, kus sillen on varaastettu tila. Ja ostettu arvomerkki. Kuski vinkkaa räpylällänsä, notta kiitos ku olit nöyrä. Mikkä oli muut maharollisuret?
Voi olla hianua tai sitte ei, ku liikkensvaraastaja vilikahuttaa räpyläänsä kiilaamallensa, ku on kerta kiirus. Sitte nua nutturapäiset leirit(lady) ja pohojoos afrikkalaaset kiharapäiset kusipäät. Suames joskus opiin väistämähän karvahattu pääs ajavaa laran kuskia. Täälä katton kiharoota ja tiärän sen jäläkehen väistellä. Moon sen ikäänen, nottei oo mulla liikenteheskää mihinää kohoras oikeuksia, ov vaa hengen pitimiksi velevollisuuksia.
Ja sitte tuun siältä trafiikista kauppahan. Varmahan virkanainen, luuloo olovansa kaupan ainua asikaanen, tällää kärrynsä pokkipäin ahtahan käytävän tukkiaksensa. Ei se varmahan mitää havaatte tai munki pitääs tuntia, notton Säästöpankin toimihenkilö, tai kunnan.
Sitte kaupan kassalla virkanainen pitää kiäsiänsä niin, nottei siitä pääse sivuutte ostamatoonkaa.Pian ilimestyy toinen virkanainen leipäpussinsa kans, melekee tyhyjän kärryn sarvihin. Eikä täs viälä kaikki. Nöyrän näköönen perheenisän näköönen mulkendaali tuloo viälä mun takaa siirappisangoon kaas. Sanoo, notta sorry, ku vääntää mun viäreesen kassan hirttä vastahan.
Sitte joku ämmä on mun eresnäni tyhyjän kärryn kans. Erellä sitä poikkipäistä. Mä ihimettelen, komia jos komia frouva sanoo mullen;no problems. Sitte sen karvaanen kyrni ja sen karvoottomat kakarat rupiaa tuamamahan ladyn kärryhyhyn jugurttia ja Hassel pähkinöötä ja valamisruaka-annoksia ja jauhelihaa. Mun takaa. Oon luullu olevani johohonaki maksamisremmillä. Sori, entsuuligen bitte ja kaikkia muuta tönijät sitte viittii vispata. Haluaasin joskus seurata jotaki kassakusipäätä kotiansa, näkisin onko sillä oikiasti ollu kiirus
Mullei oo koskaa kotia niin kiirus, jotten kerkiääsi näitä oman oikeuren ottoja siätämähä. Nähä jyrnii. Pitääs joskus vaklata jotaki etuuliiaa, notta onko sillä tosiasias johonku kiirus.
torstai 4. helmikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kuule, meillä isoisssa kaupossa sellanen systeemi, että saa ite skannata tavarat, ja ITSE vielä maksaa kortilla, ei paljon jonotusta...
Täällä on pikkukaupoissakin skannerit, mutta kun iso lauma tumpuloita täyttää kassaväylän, valitsen perinteisen linjan ja haukottelen siellä.
Lähetä kommentti