Käppäälin ehtoopäivällä ostamahan taas kerran kuumoottettuja kananraatoja tualta naapurikylän pitkäletiltä. Eläkelääskylän (yli 60% asukiista pensionääriä) maisemaa oli muutettu. Joka puus ja tolopas oli hianon kissimirrin kuva ja lohorutoon teksti, ku oli kullanmuru menny karoksihin jo kolome päivää taapperin.
Mäki karski pohojalaanen hiaraasin silimäkulumaani, tiätystin niin, nottei kukaa vaan havaannu. Äijjää veti herkäksi, ku tua ihastuttava nauku oli ku omaa sakkia. Se tapas karun pualohoosella pihalla nualeskella ittiänsä ja piäni kulu sen kaulas hinanosti kilikatti.
Mitä lujempaa nämä sivistymättömät rakkini ilimootti, notta sut on havaattu, senkin kissi, sitä rauhallisemmin mirri rupes hoitamahan naamanpesuansa. Sillei ollu koskaan mihinkään kiirus, ku yläkerran klasit pullisteli alakeellisempien elukooren rähinää. Mirrillä oli selevästi ittettunto kohorallansa, toisin ku joillaki suamalaasilla misukoolla, ku pitää lähtiä Räävelistä (Tallinna) hakemahan silikoonipullottimia.
Misulin kohtalo saattaa olla auton pyärän alla. Suurempi vaara täs maas kuitenki on itte ihiminen henkilökohtaasesti nualle elukoolle. Kiva pikku mirri tuu vähä juttelemahan. Jos käres on nannaa, tuloohan kesykissi tai koira nannan perähän. Siitä sitte elukka autohon ja menoksi.
Seinäjoen seurullaki katos joskus runsas parikymmentä vuatta sitte kotoeläämiä. Sveitsiläänen maratoonari piti jotaki hampurilaaspaikkaa ja soli tuumannu kasvattaa nisujen välin fläskit itte. Em muista mikä tulumunki tuli, mutta koko satapäien kurmulauma pääsi airoostansa maakuntahan. Oli sontasiioniski kauan etusivun juttu, mistä villisonnia oli kulloonki saatu ammutuksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Vieraita ei silti pitäis ruveta heti syöttämään, ehkä ei lähdekään kotiinsa, ja joku jää tkemään..
Ehkä täällä idea onkin sellainen, että varta vasten otetaan ihana lemmikki namuilla autoon. Kappaajat eivät todellakaan halua, että namunassu lähtisi takaisin kotiinsa. Pahoittelen oikaisuani.
Kyllä se on kova paikka monellekin kissan ymv.omistajalle, josse katuaa...ennen vanhaan ei varmahan niitä kaappailtu mutta tänä päivänä niitä jopa hyljätähän kesän jäläkihin. Mullakin oli hetken aikaa sellaanen hyljätty kissinpoika, kunnes sain sille oman koron (tyttäreni oli niin pahoon allerginen). Meillä Suames ei oo tuallaasta kulttuuria, että lyhtytoloppiihin tai muihin laitettaas kuvia karonnehista. Toki täälä lujetahan niiren katoamisilimootuksia rarioskin!
Yhteen aikaan enenn vanhaan niitä myytiin eläinkokeisiin..
En ees tiiä mitä tähän sanois?
Panee kiukuttaa tommoset ihmiset!
Lähetä kommentti