keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Kuolema tuo ajatuksia


Nanny Still 1926 - 2009

Suru-uutinen aina pysäyttää, kun vainaja on sukulainen tai tuttu. Sai äsken puhelun ystävältäni, joka kertoi, että muotoilija Nanny Still on kuollut. Hän oli maailmalla tunnettu suomalainen lasitaiteilija Sarpanevan ja Virkkalan ohella. Kotimaassaan häntä ei ehkä kovin hyvin tunnettu, koska oli jo vuosikymmeniä sitten muuttanut Belgiaan.

Hän suunnitteli monille suurille lasitehtaille taiteellisia käyttöesineitä. Muistaakseni Nanny aloitti Riihimäen lasitehtaalla ja eteni urallaan yhä merkittävimpien valmistajien taiteilijaksi. Hän kehitteli taidettaan massatuotannoksi lasinpuhaltajien kanssa kuumassa pajassa. Hän oli ihan ehtymätön taiteensa ja tuotantomenetelmiensä kehittäjä vielä iäkkäänäkin.

Minuun kolahti tuo Nannyn suru-uutinen siksi, että tunsin hänet henkilökohtaisesti. Tein Nannylle monenlaista pikkuhommaa monta viikkoa. Taiteilijalta tuli aina erittäin seikkaperäiset ohjeet työmenetelmiin ja tietenkin lopputuloksen ulkonäköön. Joskus hän pysähtyi kertomaan kysyjälle, kuinka jokin aivan ihmeellinen lasiteos on saatu teollisesti aikaan.

Nannyllä töissä ollessani hän valmisteli suurta näyttelyä, joka koski hänen koko elämänsä saavutuksia. Sain kutsun näyttelyyyn ja tietenkin menin katsomaan taideteoksia, vaikka olin jo hänen kodissaan nähnyt niistä paljon. Näyttelyn esineet hän keräsi ympäri maailmaa.

Minä en epäkultturellina tiennyt vielä näyttelyssäkään hänen suuruuttaan. Mutta kun tämän valtakunnan useat vaikuttavat kulttuurihenkilöt olivat siellä häntä tervehtimässä, alkoi isokyröläiselläkin säteillä.

Tein Nannystä muutama vuosi sitten jutun johonkin lehteen ja haastattelutilanteessa opin niin paljon, että pystyn nyt ymmärtämään hänen lahjakkuutensa. Hän esitteli minulle silloin koko elämänsä ja taiteensa kirjon.

Minulla oli täällä kerran vieraana Ilkka-lehden toimittaja. Hän halusi kirjoittaa täällä asuvista suomalaisista ja vein hänet Nanny Stillin luo. Politiikan toimittaja teki aivan fantastisen jutun Kruunupyyn tytöstä. Kuulin myöhemmin, että Seinäjoella Nannyn suunnittelemien teosten hinnat olivat moninkertaistuneet kirpputorillakin.

8 kommenttia:

Fundeeraaja kirjoitti...

Nannyn poismeno on surullinen uutinen. Toisaaltaan harva taiteilija elää tuotannollaan yhtä voimakkaasti poismenonsa jälkeen. Tuotanto ja sen monipolvisuus on hänen lahjansa jälkipolville.

vilukissi kirjoitti...

Voi, olet saanut tuntea Nanny Stillin! On hän täälläkin tosi tunnettu, kiitos esim. T.I.L.A -ohjelman, joka usein on tuonut esille Stillin suunnittelemia tavaroita. Minäkin olen oppinut jo silmilläkin tunnistamaan tuotteitaan. Jäi isot saappaat tyhjäksi.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Vain pari päivää sitten, ihmettelin kun Nannystä ei ole kuulunut hetkeen mitään. Selitys oli nyt sitten pahin mahdollinen. Kyllä jäi todellakin jälkipolville paljon ihmeteltävää. Hänen viimeiseksi jäänyt näyttelynsä oli aivan huikea.

Anonyymi kirjoitti...

Pentti hei,

on kartoiteltu eri EU-maissa asuvia ihmisiä sillä ajatuksella, että he voisivat kommentoida sitä, miten EU-vaalit asuinmaassa näkyvät, ja millaiset teemat vaalikeskusteluissa ovat esillä.

Pistätkö sähköpostilla joitain huomiota tulemaan? Kiitteleepi Marja Seinäjoelta

ps. Kiitokset imartelevista maininnoista Nanny-blogissa. Tein pienen muisteluksen hänestä Ilkan kulttuurisivulle.

vilukissi kirjoitti...

Marjalle: Ilkassa oli hyvä muistelu sulta!

Mansikki kirjoitti...

Niin oli,hyvä kirjoitus molemmissa, oli aivan jo tuttua asiaa, kun olin täältäkin jo lukenut. Kyllä taiteilijan nimi on joskus vilahtanut jossain...

Hannele kirjoitti...

Sinulla kiva muisto hänestä.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Hannele: Olet oikeassa. Harvoin olen nähnyt kaltaistaan energistä mummoa.