Rosvo nalakkihin

Kaharen ekun puutarhahanskojen ostoksesta tuli mullen viihrytyksen sessio kassalla. Nyhtyrinä asikaasena plätkähytin rentua pari ekua tiskihin ja kassa ilimootti notta ollahan sujut.

Tiätysti lähärin siitä tytyvääsnä menopeliäni kohoren. Hirviä räikkä purottaa mun sitte perseelleni. Korvat on muutenkin lummehroksis ja tämäki viälä. Kassa viisaa mullen, notta viittikkö ny pirättää siihen. Koko kassalle jonottava kunnon kansa siinä sitte hymähtelöö paapalle, joka on varmahan vohkinu vappuakaliansa ja piiloottanu ne ovelasti palttoohinsa. Hetken perästä joku sisäpoliisi leikkaa jonkun errorin munpelekiasta ostamasta paltoostani.

Meen toisehen kauppahan. Ostan perinteestä maksalootaa pari rovesta. Toimitan kassallen kuinka jouruun erellises puaris eheronalaasehen ja kuinka pelekialaane varaaslappo sitte leikattihin irti.

Frouva siinä päläpätti mitä päläpätti toisten kans. Ku mä rupesin könyämähän pihallen kassan kiinnoistus nauliintuu muhun. Taas joku erroriräillärähäji. Sanoon kassalle, notta näis toisesta maasta ostetuus pöksyys on varmahan joku hätäri. Monta kertaa hiihrin siinä rosvoportis ja sitte se likka sanoo nottei viitti vaharata mun housuuhini. Vyätä jo aukaastesnani mullen jäi pikkuusen epäseleväksi, notta miksei.

Tihkaasoo

Mitää hiihtokeliä täälä! Moon koko talaven lukenu netistä kuinka hirviä talavi Suames on. Oon murehtinu tupani kohtalua, ku sen katto on vain yhyren puikon varas keskeltä. Reunooltahan son seinien päällä.

Moon tavannu suksitella tällä kylällä äiteerenpäivänä. Tuvanviäres häätääsimmät on silloon piilooellu kaurankäpyjä peltohon, ku moon tullu ylennöksiltä suksieni kans. Jotaki untuvaa on ollu se hirviä lumimäärä miton ollu. Sukseni tihkaasoo ny.

Ei millää maailiman miähen ylypeyrellä, eikä millää kotokansaa halaveksimalla, ihimettelen tämän maan nopeuksien rajoottaamisia. Suaria tai vääriä teitä, ketää muita ei oo kulukeella ku mä. Kymmeneihin kiloomeeteriihin. Mun pitää kärrätä koslaani erämais kahareksaakymppiä.
Täs maas täytyy olla joku risupartojen älytöön vaikuttaja -virkamiähistö.

Ny joku Nokian julukku sanoo, nottei niilloo vetohevoosta. Pitääs kattella joku orlovilaanen juhuraksi. Mun pitääs asiookseni tariota belekielaasta tömppäjalakaasta tyähevoosta sen pomon tilallen. En tiärä kelepaasko sekää. Se painaa monta sataa kilua enemmän ku nykyynen pomo, notta ottoja varmahan on.

Hyvim menöö

Suamalaanen kansanvalta on pikku hiliaa pääsemäs kansaanvälisihin ulottuvuuksihin. Eruskunnan kovihin hommihin joutunehet osaa jo olla niinku muallaki ollahan. Liikuttavalla lailla samaa etua pystytähän ajamahan pualuehesta riippumati.

Kyvykkähiä yhteiskunnan tukipilaria on ollu varmahan ennenki, mutta ny arvokkahia töitä ei enää teherä mihinää piilokomeros. Maan tapahan on joikhata sen lauluja jonka pussilla ollahan. Enkä ny tarkoota puussuusen omistajalla nöyrää luannollista henkilyä. Tyhymyyttähän olis maksella hupimatkojaki itte, ku eruspalakat ja erut on niin nimellisiä.

Iltapäiväleheret ny on sellaasia, notta haluaavat teherä rahaa kuvitelluulla kohuulla. Eihän ny mikkää jutut enää kenenkää muistos pysy. On kyllästyny kansan kovalevy. Harva muistaa kuka narulla kävelijä toi poliittisehen sanastohon jalasmökin. Kuka muistaa sitäkää, ku yks ministeri tuli Kremlistä rentoutunehes olotilas ja toimittaja kysyy, mistä tällä reissulla keskusteltihin. "Puhuumma sellaasista asioosta, mikkä tuli esille, hik."

Kyllä soon vaan niin, notta erustamisehen pitää aina löytyä hynää. Senhän ny tiätää alakeelliset liikesmiähekki. Jos kansalle jää jotaki, olokohon tyytyväänen. Ainahan voi ruveta keräämähän pulloja tiäv varsista tai käpyjä mettistä, jos ei kolikot muutoon riitä.

Kävynkeruu ov vähä kausiluantoosta, ku käpyvuasia ei oo lautinaasesti. Ja pitää pikkuusen kysellä mettäviranoomaaseltaki, mistä puista kävyt kelepaa. Mutta kyllä rahavas oppii keksimähän nätympiäki hommia ku valitukki jo osaa.

Tukka taakse

Orotan jo persusta kuumana, koska saan pistää tukan tuules paaksep päin. Nykyynen munamankeli on auttamattoman hiras sotkottaa tulevaasuuren pikapaanoja. Flanterin hallitus tällää 100 milioonaa ekua uusihin polokupyäräpikateihin.

Homma pitää sisällänsä 221 eri kohoresta, johon kuuluu viis tunnelia, kuus siltaa ja kokonansa kymmenen uutta tiätä. Kyllä pian kelepaa huristella ku viälä muut kulukijat ojatahan toisahalle sekaamasta. Kaupungin likille on tulos 800 kilomeeteriä uutta rautatiätä, ainaki yhtä palio uusia raitioomivaunuteitä ja uus kaupungin kiärtävä auton kuluun kehätiä ja maharollisesti kaupungin aluutte menevä tunneli.

Oikee sitä jo kismittelyyttää tuleva rauha omas hurmoksellises polokemisvauhris. Homma tiätysti erellyttää yksilötason investoontiaki. Vesipiskon mallinen kypärä tiätysti pitää laittaa ja kiriootuksia täynnä olova liukas ajopuku ja tätysti vintturasarvinen veivitin. Muutenhan vauhrin hurmahan ei pääse, ku tuuli kikaa vanhoos variohon jäävis kamoos vastahan.

Justihin jokku vanahat horsmat piti merenrantakaupungis veivootapahtuman. Ei oltu viälä saatu kypäriä pois päästä ku kaliaklasi käres trossattihin kovaa kuntua ja hyviä vehkehiä. Ykski kääpä sanoo, notton haarav välis kahareksan tonnin mankeli, vaikka kunnollisen sais kaharella tonnilla ekulla. Mä tairan maalata ikivanhan Tunturini uutehen loistohon tuanne paanahommihin ja naamioora itteni muutonki halavoolla kaluulla.

Saispa syärä kuarmasta

Sarat tanskalaasen kaliatehtahan tyäntekijät ja autokuskit rupes lakkohon ku tuli kialto tyäaikana nauttia taloon tekemää liäntä. Kyllä tuallaasen ikiaikaasen erun hävittäminen risoos ketä hyvänsä. Autokuskiilla varsinkin on tekeminen opetella ajamahan selevin päin, jos on aina ollu huurretta klasiis.

Piäni Pelekia teköö 21 prossaa koko maailiman kaliasta. Täälä tuallaanen pöyristyttävä kuarmastasyäntikialto mullistaas yhteiskunnan rauhan. Kialto olis varmahan katastrofaalisempi ku öliyn loppuminen. Täs joku aika sitte kaliantekijät lakkooli ja kapakoottijat joutuu härisnänsä tilaamahan myytävää ympäri maailimaa.

Yllätys yllätys. Yks teheras on ollu kaliavapaa tyaikana jo viistoista vuatta. Toises voi huitaasta pissen huivihin joka paussilla. Paris saa pari kolome syännin aikana ja yks teheras ilimoottaa notta jääkaappi on aina täynnä, olokaa hyvät ja ottakaa. Tehtahia on satoja, notta kaikellaasia tapoja tiätysti mahtuu porukkahan.

Poliisiilla on kans varmahan omat panimonsa. Voi niillä tiätysti olla ostetut evähäkki. Tuli vaan miälehen, ku ne toikkaroottoo kailiapäis kaikellaasta. Ja mitä isoompi poliisipomo sitä surkiempia touhuja ne saa äntihin.

Teeri korvas

Ei passaa yhtään haukotella tai muutev vaan aukua leukojansa turhanpäitten. Piäniki suukun raottaminen panoo teeren kukertamahan mun vasimes korvasnani. Onhan ny tiätysti soitinmenojen aikaki.

Muru koittaa joskus sanua jotaki ja mä kuulen silloon vaan tasaasta sirkkelin ääntä. Sitte ku yritän sanua notta hä, rupiaa teeri konsertoomahan ku vähäki raotan leipäluukkuani. Sov vähä epätasaasta sotinmenua, ku välillä on luukku auki ja välillä kiinni.

Otin koiran toisnapäivänä sylyhyni ja soli vissihin eri miältä. Ainaki se haukahti suaraa mun korvahani, notta mun pää paisahti hetkeksi ja polovet notkahti ja sen jäläkehen knuppisnani on ollu tasaanen sirkkelin ääni. Onneksi ääni sekaantuu pyärälenkillä tuulen huminahan. Ku pyäräälöö oikee hiki hatus ja henki hapatuksis ei kuule yälläkää mitää ku huiloottaa niin kovaa.

Täs tuloo kyllä kovahan kuntohon, ku pitää veivata itteltänsä tajua kankahallen jokahinen ehtoo. Eipä tartte ny tukkia mitää pluutuuttia vaikkureikähän minkää metelin tähären. Musiikit on ihan omasta takaa.

Teerestä tuliki miälehen kikkikoulumuiosto. Opeteltihin kiriaamia ja niiren käyttyä. T-kiriamen kohoralla opettaja kysyy, notta osaasko kukaa lausetta johonon t-kiriaamia. Heikki viittas ja puluputti esimerkin: "Taisto ja Taneli teurasti tykillä teeriä." K-kiriaamen kohoralla Heikki oli sitä miältä, notta "Kassu ja Kalle kuavitti kultivaattorilla."

Aika tuntuu menövän tosi nopiaa. Ens kuun perästä on muutoon juhannus. Ei oo viälä syreenit nupulla, mutta hyvää mittumaaria vaan.

Ministeri rusenteli mummaa

Maailmansotien veteraanien muistamisjuhulan lipunkantajana jo 15 vuotta toiminu vanahempi frouva muistaa ikänsä tämänvuatiset pippalot. Puallustusministeri Pieter De Crem rusenti ladyn kätöstä niin rajusti, notta lipunkantajalta pääsi kauhia tuskanhuuto ja varmahan lirahrukset housuuhinki.

Ministeri on jo saanu kovakouraasesta touhustansa lisänimen Crembo elokuvasankarin Rambon jäläkehen. Kipiää saanu frouvva oli polttanu kännyänsä johonaki köökkihommas, eikä ministeri tainnu tiätää asiasta mitää etukätehen.

Pusertelun uhurin isä on ollu aikanansa poliittinen vanki ja frouva oli sen tähären aktiivi veteraanibilettäjä. Soran jäläkehen 230 pelekialaasta on pääsny ainuastansa erilaasis rauhanturvaamisen töis. Kohtalokasta pusertelujuhulaa viätettihin Ruandas 10 laskuvariosotilahan kualeman 16 -vuatismuistopäivänä.