sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Lintulauta on ny pihalla

Ensimmääsenä aamulla, ku olin saanu hiarottua rähämät silimistäni, menin ratustelemahan lintulautaa. En tiätysti löytäny yhtäkää kuuresta käsisahasta, en seittemästä vasarasta, en Suamesta tuatua kymmenen kilon naulalootaa.

Ev viittisi eres sanua, notton se ruakkimispönttöö ny tuala pihalla pystys. Siinon vesijoht0putkesta varsi ja varsinaanen herkkukoto on ratustettu kaharesta kalakkunanmyyntikupista. Viälei oo vissihin käyny asikaasia, mutta pähkinät ja leivänmurenot orottaa niitä.

Yhyren mun tervajokisen kaverin luantoystävyys sai noloon lopun. Miäs teki linnuulle hianon jos hianon pöntöön. Ku äijä kattoo hetken päästä klasista pönttööhinsä päin, näki notta hirviä määrä lintuja nauroo pöntöön eres siipispankoollansa polovihin nojaten. Ei ollu vissihin arkkitehtuuri kohorallansa.

Sitte joku uhkarohkia tirpuunen oli menny sinne pönttööhin sisälle ja sitte ne toiset vasta oliki nauranu, ku se urhia siältä luukusta kattoo. Hekotuksesta ei tullu millään loppua ja taloon naisihiminen oli määränny miähensä hakemahan pöntöön kuusenoksalta alaha.

Pitää kuuhoostella aamulla pihallen, notta kelepaako mun mökkini ja tarilla olevat einehet siipiporukallen. Koirankoppini ei ainakaa onnistunu. Vain kerran näin luukusta yhyren kirsun.

2 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Mie olen melkeen kokonaan siirtyny Lidlin pähkinä-talipalloketjuihin, ne on näppäriä ja kestää kauan. Lintulauta tulee niin äkkiä tyhjäksi, kiitos närhen ja tikan... siemenet ropisee hankeen.

Sitte kaupassa oli semmosia kertakäyttölintulautoja; kuin isoja maitopurkkeja, joissa oli reikä ylhäällä ripustusta varten ja alaosasta painettiin pari nurkkaa sisään niin, että sieltä sai nokittua siemeniä. No vähän sattui satamaan vettä, ja purkin ripustusreikä repesi, purkki putos maahan. Sitten kun laitoin sen toisella lailla, niin isot linnut repi sen kappaleiksi. Tosi "kätevä" keksintö...

Minz kirjoitti...

Meil ol sellane lintulauta, mis oli reikä pohjas, just sopivaine luuravvarrel, sit se siält kulki pöntö sisätilal läpitte ylös ja kiinnitettii lintulauran kattoho siit harjavvarre läpi meneväst reijäst. Se ol muute näppärä, mut hankala täyttää, ku se varsi ain "irtos" pöntöst, ku katto otettii auk. Irea kait ol, et sen olis voinu täyttää maas, mukku mä en halunnu lunt siihe pönttöhö ni ol pirettävä toisel kärel varrest kii, et se lauta pysy paikoillas. Sit toisel kärel kattoo auk, ja siämenpussist kii - yritys ol, et ainaski suurin osa siämenist olis menny sinne minne kuuluki... No, linnut tuntuva oleva tyytyväissii. Mut ol muavist tehty ja sevverti haperoks tul, et joku kevät, ku siirtelin sitä poijes, ei enää ollu paikkaa katos, mihi sitä harjavvart olsis kiinnittäny. Se ol irronnu.

Talipallot ova näppärii!