Tupakissi haastoo mun asiahan. Kiriani on niin erikoosia, nottei niistä voi kukaan verellä eres huumoria. Minen tiärä onko mulla piretty piänenä liian aharasta pipua vai asutettu sian kans samas karsinas.
Ykköskiriani on kolmannen valtakunnan nousu ja tuho. Ykseliitteenen amerikkalaasen lehtimiähen spektaakkeli herra Hitlerin touhuusta. Ensimmääset 1250 -sivua oli vaikiaa, ku piti koko aijjan luurata viittehiä. Toinen osa meni jo nopiempaa, ku oli pääsny kuusalle viittehien kattelemisesta.
Ny mullon menos Leningradin 900 kauhun päivää. Ov vähä kans hirasta lukia, mutta tosi aukaasevaa. Tämon kans jonku amerikaanon tuatosta. Oli siälä suamalaasekki sekaamas, vaikkei niistä palio huurella.
Nymmoon kans lukemas kolomatta kiarrosta suurta maailiman historiaa. Soon kirahyllys melekee metrin mittaanen paperikasa. Aina ku akan silimä välttää, luen tiatosankiriaa kiriaan kiriaamelta. Puhelinluettelua en oo viälä alakanu tavaamahan muutoon ku tarpehen tähären.
Luin joskus nousevas kukoostuksesnani raamatun ja kalevalan. Hianoja juttuja oli molemmis. Mullon hyllys Valtarin Sinuhe ja muutama Lisa Marklundin kiria. Oikee alakuperääsellä murtehella. Otan jonku nuasta pian silimiteltäväkseni.
Akkani aina imehtelöö, notta kuinka mun aikani kuluu tuntikausia silimitellesnäni jotaki karttakirioja. Näen siinä hyvää. En oo ainakaa silloon mihinää pahanteos, ku vahtaan rakkahiani. Ainahan oon jonkullaases vääryyres päällepäsmärinä. Tua ny oli suuri vitsi. Tosi huano.
torstai 4. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Kokeile samaan syssyyn Paavo Rintalan, joksikin aikaa oululaistuneen karjalanpojan "Leningradin kohtalonsinfoniaa". Oli opiskeluaikana syvältä riipaiseva lukukokemus.
Et oo sitten innostunu lukemaan Sofi Oksasta? Ei paha ei paha! Kokeilepas. Olipas mukavan erilaisia luettavia sulla...näin sitä oppii toisesta aina jotakin!
IRENE sanoi......
Moon kans kova lukemahan sotahistoriaa. Nua kolomannen valtakunnan jutut moon keränny dvd-dokumenttiina, niin pääsen ikään, ku helepolla tiivistetyn sanoman kans. Joskus 2000-luvun alakuvuosina olin Isooskyröös kesälaitumilla ja kävin vanhas kirkos kattomas kaikkia sitä vanhaa ja historiallista. Sieloli muistaakseni sakastis taulu, jossoli ylähäällä kaikkien niiren Kyrööläästen nimet, jokka kaatuu Napuen taistelus 19.02.1714
Kun luin nua nimet läpi, jouruun niiren vangiksi. Mun piti koluta kirijastot Laihiaa myöten, jotta sain luettua kaiken tuasta Suuren Pohojansoran yhyrestä raaimmiista taistelusta. Lopuuksi löysin kotua täyrellisen sukupuun, jonkoli teheny mun jo Armoohin siirtyny Paijussetä. Sieltä löysin isänpuoloosen sukuni joukosta 4 Laihialaasta esi-isääni, jokkoli kaatunehet Napuella 19.02.1714
Molin niin otettu tästä Napuen taistelusta, jotta multa meni koko kesä sitä tutkies. Mun miäs, Anonyymi sanoo mulle jo lopuuksi, jotta hän ei kyllä kehtaa sanua kellekkää, jotta hänen akkansa lukoo ja penkoo kaikkia sotakirijoota päivät pääskytyksin. Ensin kaikki Hitlerin kohellukset ja ny tämä Suuri Pohjan sota.
Mullon ny dvd-elokuvana Pultavan taistelu 1709, mutten oo vielä ehtiny kattomahan sitä.
Irene: Mun isänpualoosesta suvusta jäin Napuen taistelus ja sen jäläkeeses miälivallas vain yks naispualohoonen ihiminenen henkihin. Tupa on ollu jo yli viiataa vuatta sitte samas kohoras mihinon nykki, taistelutanterehen reunas. Kossina kaivettihin pelloolta pääkalloja ja muuta taistelun rekvisiittaa. Silloon ruvettihin fälttäämähän traktoriilla ja kraappoo pikkuusen syvempää ku hevoosvehkehet.
Hattua nostan, ku oot Raamatun läpi lukenu. Mun pitää tunnustaa, notta kesken on viälä- hilijaa hyvä tuloo. Ja Kalevalaaki on koulus luettu siältä täältä. Pitääs ryhyristäytyä.
Mä en koulus piitannu yhtää historiasta, se oli pakkopullaa ja vuasilukujen ja nimien ulukoa opettelua. Vasta ny oon kiinnostunu enemmän. Lukia en viälä jaksa, mutta kyllä TV:sta tuloo kattottua dokumetit ja monet elokuvakki. Aina oppii uutta...
No on järeitä kirijoja jollakin iltalukemisena. Moon joskus alakanu Raamattua ja hämmästykseni oli suuri, ku siäl´oli sellaasia asioota, joitei muuten opeteta. Mutta kesken jäi, pitää joskus aloottaa aluusta.
Tiätääköhän kukaan, pitääkö paikkansa, kun joskus kuulin jotta Napuen taistelus ei montaa miästä elohon jääny. Silloon olis kuulemma sallittu 13-vuotiahille pikkupoijillekin naimisihinmeno, jottei ihimiskunta ihan lopu. Tämon aina kiinnostanu mua. Vai liekö urpaania lekendaa.
Noniin, innostuuthan sä! Ny tuli mulle oikee kesälukemislistaa... kun mä opiin lukemaha, motin Raamatun ja rupesin lukemaha. Siinä tuli niin ihmeellisiä asioota vastaha, notta niistä piti äireeltä koittaa kysellä. Ku kysymykset aina vaan vaikeutuu, äitee piilootti multa koko opuksen.
No, eipoo senkoommin kovan paljo sen kirjan kannet auennu. Jaa, paitti silloon kerran: Olimma yrittäny lasta teherä, otin siinä sitte Raamatun ja rukoolin, että anna ny merkki, onnistuuko. Auaasin kirjan umpimähkään. Se aukes Jobin kirjasta ja ku silimäni aukaasin, niihin osuu jae: "älkää peljätkö, sillä lapsi on teille annettu, poika on teille syntynyt". No, ei se sillä kertaa tärpänny, mutta luvattu oli!
Mullaki on Sinuhe, lukeminen vaan kesken, niinku Mikael Karvajalaankin ja monen muunkin Valtarin, joita mullon hyllys.
Ei me sitte nii kummallisia ollakkaan kirjamakuunemma...
Kirlah: mulla on sellainen tieto, että Napuen taistelussa eloon jääneet miehet olisivat mahtuneet kaikki kerralla riu´ulle istumaan! Ja voi olla ettet ole väärässä siitä nuorena naimisestakaan, siis oikein luvan kanssa...pitääpä selvittää...
mulle tuli ny köppäänen moka, se mikää Jopi ollu, soli Jesaja! Anteeksi maalaisuuteni, posssut voiva hyvin...
Pietari Suuri sovelsi taas poltetun maan taktiikkaa. Estääkseen Ruotsin armeijan huollon hän määräsi kasakat hävittämään ennen poistumistaan 10 peninkulman verran Pohjanmaata. Miehet tapettiin ja lapset ja naiset vietiin orjiksi Venäjälle, 8000–9000 ihmistä surmattiin tai vietiin pois.
(Lainattu kirjoitus)
Tuasta Vilukissin kommentista tuli miälehen, notta syksyllä esitetähän Isooskyröös ja Vaasas kirkko-ooppera Kotia kohti, joka on Tobeliuksen Koivu ja tähti -kertomuksen pohjalta tehty. Se kertoo niistä lapsista, jokka viätihi Venäjälle Isoostakyrööstäkin.(Silloo jo kaapattihi lapsia...)
Kannattaa tulla kattomaha, se on sellaanen kansanooppera, johona laulaa ihan tavallisia(kin) ihimisiä, niin ku mäki: ei kovaa ja korkialta. :D
Lähetä kommentti