torstai 15. maaliskuuta 2012

jokku asiat pirättää olemasta

Alakaa perin oon teheny tätä blogiani kiriootuspöyrän ylälootahan. Tämä blogi ny menöö lopullisesti siihen loorahani. Oon monta kertaa pirättäny tämän kanavan ylläpiron. Ny soon tosi. Nettiystäväni Sanna vinkkuu erellisen lopettamisen kohoralla, notta taasko. Voin kiriootta Sannalle persoonakohtaasesti.

Mä siirrän tuatokseni sen tähären siihen ylälootahan, ku täälä julukilooras ei oo yhtää sen enempää lukijoota ku siälä ylälooraskaa. Ny en enää tuu takaperin päätöksesnäni. En viitti eres hupaalla mihinää toimittelupalstoolla tämän koommin. Moikka kaikille ystävilleni ja pualitutuullekki. Mä täs.

keskisormia

Hiipparoottin äsköön johonaki lähilaituumilla. Täs maas on sellaanen lakitulukinta, notta tossuulla tai polokustapyärällä kurvaaleva voittaa aina oikeures, ku pellilehemä kolahuttaa kulukijan oikooseksi katuhun. Titysti voittaa, jos henki viälä pihajaa piikkustakaa.

Muston tullu niin kansalaanen, notta koskaan ei oo niin kiirusta tyyrämistä, notten kerkiäsi päästämähän jalakuumilla kulukiat ja fillaroojat tiän ylitte ennenku mä kurnutan taas omalla lehemälläni. Jos mun persees on joku voimakones, mä varmahan kerkiän joskus perille. Mihinä se ny sattuu kulloonki olemahan. Jalaankulukijoolla sitte on pikkuusen säästeliähän kuluku, ku pitää yrittää säästellä koko aijjan ainuttansa.

Molin sinnä suajatiä reunalla jalaka ensimmääsellä viivalla, ollu jo hyvän aikaa. Joku hamesta käyttävä pakotti mun hyppäämähän takaasi yrittämisen alakupistehen taakse. Siinä loikatesnani kerkesin viisata tiäs olevia poikkipualisia valakoosia raitoja.

Ja katso, tua töllöö oli varmahan viälä ulukomaalaasempi ku itte oon. Se näytti mulle kansaanvälistä kommunikoontimerkkiä keskisormi pitkällä. Kyllä näin aikuusen pitää vissihin pysyä tuvasnansa koko aijjan. Sinänsä reevitamiini tekis hyvää kuppaasehen nahkahan, mutta ei tuala trafiikis viitti olla ittiänsä tapattamas.

Jos mullosis hynää, ostaasin sellaasen panssasiajoneuvon, jotta mun päälleajan ottaas kipiää ittellekki.

Käsityskyvun ulukopualista

Svetisis mässähti belekialaanen liniapiili tunnelinseinähän ja elämänsa aluus ollehia kakaroota kuali kolomattakymmentä ja viäläki usiat on koomas lasareetis. Tapahtumaa on vaikia käsittää, ku auto oli kuulemma melekee pakasta veretty eli uusi.

En oikee enää luata uutisihin. Autos oli jonku tiaron jäläkehen kaks safööriä, jokka kumpaanenki heitti veivinsä jysährykses. Varmahan turvallisuuren tähären siälä oli pari ratin pyärittäjää. Varmahan on ikuunen aarvootus, notta rupesko ne siälä tuupis hasajamahan jostaki välisistä asiootansa vai taintuu tratis ollu johonku kipiänkohtauksehen.

Oli kuinka oli, lopputulos oli ihan hirviä. Ei tuallaasta saa aikahan tekemällä, se vaan sattuu. Tääläki on nuata kilometritolokkujen pituusia tunnelia ja mua hirvittää aina niis autoollesnani. Joku vuasi taapperi kurnuttelin silloosella isolla maasturillani kymmenien kilomeeterin pituusen putken läpi Itävallas.

Koko aijan koslan peräpää hypitti ja mä olin jo ennen tunnelia vaharannu, notta mikon ny oikee seliittämätöön vaiva. Tunnelin jäläkehen havaattin, notta toises takakummis oli hirviä paukura. Mä peliästyyn ihan perseettömäksi, ku rupesin kuvaalemahan pääsnäni kuinka pahoon siälä putkes olis voinu sattua. Kerralla posahtu kummi olis saattanu niinsanotusti pirärättää kuskin hallinnan kulukinesehen nähären.

Minen nykyysin ajeje putkis tai peltoteillä, jos piilis joku paikka tuntuu hilipittävän. Vaikkolis mulla prässi-, eli kulumahousut kintuus, kontin auton aluuses vaikka kuinka isoos kurakos kolinooren setvimiseksi.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Joopa joo taas

Leheres oli päällekiriootus. jotta joku upseeri oli ollu vaaratilantehes johonaki. Mua ei huvittanu lukia loppuhun asti. Tosi tuttua on tuallaanen vaaratilantehen hankikminen.

Silloon ku itte olin ruarus toisenmurtehisella aluehella, kolomannen murtehen varusmiäs sanoo kaikkien meirän kuullen, notta jos tua luuknantti pikkuusenki pistää päätä pitkällensä, hän mojahutta sitä ottahan. Oltihin silloon ampumararalla, mihinä mäki ammuun tyhymyyttäni se parahan merkin.

Tua kallohon ampuja oli ihan tosisnansa. Silloli helevetin suuri viha sitä upseeria kohtahan. Oltihin johonaki leikkisoras ja meirän pyssyjen piipuus oli pakeliittiklönttien murskaajat, mutta tämä upseerin kiusaama kruuvas sen irti ja tähtäs täysillä sitä kiusaajaansa kohoren. Tiätääkseni ei osunu.

Kyllä muaki vitutti tua samaanen upseeri. Olin jostaki syystä vain viis päivää korpraali ku mut sitte raukin kurssijuhulas ylennettihin alikessuksi. Mulloli ollu jo kauan orottamas mukihin pantavaa yhyren Saimaan prykyn alla.

Molin saanu sen herkun vyän alleni ja hiippaalin sinne yksikköhön takaasi. Tämä upseeri sitte poomaa mua vastahan siälä kylymällä käytävällä. Mun piti sitä tiätysti tervehtiä sotilahallisesti. Vitutti vain ku se Gordita pullo meinas purota kivilaattialle.

Upseeri ilimootti mulle onnentoivotuksensa ylennykseni johorosta ja yritin kiamurrella nottei se mun häppäni olisi puronnu laattialle. Mainitti mun nimen ja justihin tullehen sotilasarvon. kysääsi notta oonko valamis lähtemähän upseerikouluhun.

Mua vaivas se häppäpullo siälä piilos liiringisnäni ja sanoon salamannopiasti notta herra yliluutnatti, oon ny justihin sotilasurani huipulla, en taharo lisäkouluutuksehen.

Kumpaanenki sitte häivyttihin omille reitiillemmä. Minen ny kyllä oikiasti muista, särpikö sitä mun häppääni joku. Minen ainakaa ollu silloon tillin tallin. Joo, tua muistamisesta.

Oon samaa miältä

Suamen upseeristosta valtaosa on vittuuntunu poliitikkojen möhöläälyhin. Mä en oikiasti ymmärrä mitää, ku Aili Lydia opetti mullen yhteiskuntaopin tunniilla notta Hallitus esittää ja eruskunta päättää.

Voi olla, notta julukiksista koottu päättäjäporukka on muka jotaki päättäny. Minä ja kansa ei vaan sitä täritä. Kusilepsuja niinsanottuja kansan erustajia on ny ruakittu ja juatettu sellaasilla emnehillä, notta puallustusvoimat pannahan juurihulikkahan.

Mun ei tartte olla mistään mitään miältä, mutta mä näjen näistä päätöseherotuksista, notta Timo Soinia lukuhun ottamati kaikki julukispolittikot on sittoontunu Natohon liittymisehen. Jotenki vain tapa on vittuunen ilimoottaa asiasta. Lopetetahan ensin maanpuallustus ja itketähän sen perästä, nottei meilloo mitää turvaa maasnamma. Pitää tiätysti aina muistaa, notta ihimisen turva on aina tullu iränpualohoosesta suunnasta.

Kuka jäi henkihin, itäturistit poltti olokivalakioolla kyrölääsiä. Mä tiärän yhyren ainuan, ja son mun lähisukulaanen.

Koko Suamen armeijan tuhuaminen on vitun näkyvä poliittinen temppu Natohon. Imehtelen vain sitä, nottonko niinsanotuulla esietteliööllä tai huis hapeliilla kansanerustajilla jotaki oikiaa tiatua päätöstensä nojaksi. On. Nato.

Mua ei Natohon liittyminen vituta paskaakaann, mutta tua tapa, kuinka se viärähän kansaa kusettamalla. Meirän omia ittiämmä erustamahan valakatut kusipäät touhuaa ihan erilaasia hommia mihinkä non valakattu. Hyi saatana.

Kattoos kans

Joku mulle entuurestansa tuntematoon kravttimiäs rupepes nykikimähän mua hiastani, vaikka varmahan näki nottoon koiranliikuttamishommis. Kyllä se näki jostaki maatiaasesta askelluksestani nottoo finelandialaanen.

Rupes jostaki kiriastansa mongertamahan mulle kuviteltua suamia. Vilikaasin pränttihinsä ja näin nottoli suamia se mitä yritti paapottaa.

Minen oo uskovaanen, en ainakaa harrasmiälinen. Rippikoulun käyny ja rokotettu. Se äijä rupes puhumahan sellasasista asioosta, mistoon lukenu seinäkiriootuksia täälä ja rupiamispaikasnani.

Se kravettiäijä pomilootti mulle hyvät kyllänsä vaikka näki, notta rakkini vinkuu matkahanlähtyä jonku narujen peräs. Rakit ei ollu kiinnostuksis yhtää pelastuksen tiästä. Mä siinä sitte kullostelin jonku aikaa. Mähän enoo mikää ilikiä luantoelukka.

Kravettimiäs sitte rupes lykkäämähän mun kainalohon jotaki toisahalla painettua tekstivihkua. Sanoon sitte sille, notta mun lukemisen ambitiot on pikkuusen erilaasia ku tuahon sun kiriahas on präntätty.

Se siinä sitte huitaasoo huulen, notta voisithan säki koittaa tänksätä tätä kiriaa. Mä sitte tuahon, nottoon niin brutaali, notten varmahan pääse tuallaaaista präntiistä päälle. Suamennettuna se sanoo notta aha, ja häippääsi kiriallisuutensa kans tuntemattomahan suuntahan.

Mun periaates on se, notta ostan kaupasta sellaasta tavaraa ku luulen tarttevani. Kaikenlaaset ovisuukauppiahat ja hiastanykijät saa multa aina äkkilähärön. Son vaan nuan.

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Uskomatoonta

Täälon joku neuvosto pirättäny voiman, kraftin ja energian hinnannousut. Sanoosin notton ihan väärä maa mihinon näin tehty. Joku Suami rupulaanen yrittää olla parahasta aaa-luakkaa ja kuristaa kansalaasensa hengiltä.

Kyllä mä imehtelen nottei hallitus joo, mikä seki on, ku mun oppieni jäläkehen eruskunta päättää asioosta. Ny jokku älyköt on siälä kotomaasnani päättäny panna kuntia yhtehen. Pohojooses tulis sellaasia kuntia, mikkon isoompia ku tämä mun viaraalumaa täälä Euroopas.

Pitääs mum miälestä tällätä enerkian hinnat sellaasehen ruatuhun, notta ihimiset vois liikkua eres töihinsä. AB - joo. Auto ja pensa. Tarkoottaa tosi yksinkertaasta älyä, mistä voitaas verottaa. Mäki voisin olla tosi hyvä kansanerustaja, ku verottajat maksaas mun kuluut. Ei olisi vitun väliä kuinka palio nafta tai pensa maksaas.

Suamalaaset keskenkasvuuset päättäjät ov varmahan merkonoomia ja osa jopa ekonoomia ku osaa valtion taloutta sorkkia nuan tikkuusilla sormillansa. Olin hilian pohojooses maas, Suames. Kyllä meni lompsa ruikulle, ku vastasin paikan aaa luakitusta.
Oon Kataasen kaa samaa miältä, notta kaikki vanhukset ja vammaaset pitää tukahruttaa valtaväestön elinvoimaa häirittevänä väestön osana.

Ehkä ymmärrän ehkä en. Joku kokkolalaanen teini vetää Suamia ruikulle. Ja varmahan teini saa arvostusta, ku hirttää kansansa ja pitää mulukkumaan parahultaases aaa -luakas.

Mun näkemyksilläni asioohin ei oo hevon vitun merkitystä. Mä haluaasin viälä joskus käyrä Suames. Maharollisuuret on poltettu ny. Mullei oo niin suurta lompsaa, notta voisin ihannemaasnani hiippaalla.

Hyi saatana Suamen tratti. Sillä ohojatahan perseesehen koko helevetin valtakunta.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Mörköperä

Mäkin oon nähäny omin silimin kattottuna, notta affenanmaalla on tiäv viittoja suameksi. Erityysesti mun huamio otti kotokyläni nimehen. Laurola. Ny kusipäät haluaa kääntää viittoja toisahallen.

Voin vaan sanua, notta mun on pitäny opetella affenanmaan murres. En kyllä opetellu sitä vastentahtooseesti. Vaikkei se ahavenanmaa ookka vöyriä, mä päriäsin siälä ku oli ollu pariotteesehen Uumajas ja Luulajas.

Ne affenat on saanu ittevaltiuren ihan muista syisä ku omien ansioonsensa tähären. Ehkä niiren hyvä, notton se asumasaari johonaki meren myrskehis. Mä tunnen kärestäni monta affenaa. Kukaan yksityyshenkilööstä ei oo niin ikävä ku saaren hallinto.

Hyvä äijjä

Tämän maa pääministeri on oppinu nopiaa maan toisen kiälen. Molin ihan virkahan astujaasis sitä miältä, notta mä puhun paremmin pelekiaa ku premiär. Kyllon ollu Di Rupolla tehokasta inteesiivikouluutusta. Äijä höpäjää jo niinku oikia pelekialaanen. Pikkuusen hitahasti, muttei tuu enää kömmähryksiuä tai asian unontamisia.

Pääministeri on italialaanen emigrantin jäläkeläänen, mikon sopeentunu oikee kelevosti tähän yhteeskuntahan. Tuskin ketää ei haittaa sekää notton miäs jollon pualisona miäs.

Tämä Di Rupo on suurinpiirteen pelastanu koko pelekian. Entinen hyvä äijä Herman van Rompuy nostettihin koko Euroopan unionin pressaksi. Hyvä ratkaasu Euroopan kannalta, mutta pelekia mönkii saves Hermannin perähän. Moon muutoosta kans Hermanni.

Onko mettäs puita, hä?

Hilikka Ahtehen ja jonku Räryn kismitettely on saanu naurettavia seuraamuksia. Hilikka on muka köyriny Timon kans ja ku Timpalla on menny klinkuhun, siiton tullu ikuunen viha. Tuallaasen arvauksen voin jopa mäki teherä piänellä sivistykselläni. En tartte hesarin toimittajakoulua taakseni.

Mä en hiiskahtaasikkaa tästä asiasta, mutton mullen pikkuusen lämpöönen aihes. Minen vetäänny kumpaasenkaa osapualen pilttuhusehen. Johonaki totuus piileskelöö. Moon nähänäny näis erunvalavontahommis alaanen esimiäsleikit. Mun on hyvin heleppo samaastua Hilikkahan, muttei siihen Rätyhyn. En oo kumminkaa kummankaa ymmärtäjä nuan niinku oikoosella kärellä.

Näis erunvalavonta-asioos ei päriää kukkaan kusihousu. Niis hommis pitää ottaa lusikka kaunihisehen kätehen. Mones portahas on klipsumisen vaara. Mä täs.

Sekooksis

Maailiman kiriat on sekooksis, ku mun hyvä kaveri, turnipsiniska Juha Miato on ärähtäny. Kyllon ny oksat pois ja pala larvaa. Jussi ei suutu vähästä.

Mitää valamennuksellista tiatua ei tiätysti oo, mutta tsemppaamisen tiatua sitäki enee. Jussin termiä käyttääkseni, paperivalamentajat on ihan hailee. Suksi vain ei liikahra millään tiäteellisillä termiillä eikä tossu, vaikka niitä termiä kuinka jankuttaas. Ammushiihtäjä Kaisa Mäkäräinen, suunnistaja Minna Kauppi ja aitahölökkääjä Jukka Keskisalo on kukin sellaasia, nottei niiren päätä lämpööses palele. Non ainusia, jokka osaa treenata.

Käsitän täyrellisesti, minkä tähären Miataa on ny pimahtanu. Miataa on kyllääntyny siihen, nottei järienkäyttö enää oo käytös valamennukses. Jotaki helevetin hilipata hippaa harrastetahan, muttei kukaa muu ku vanahat urheelijat tiärä treenaamisesta ja valamennuksesta hevon paskaa.

Voi olla jotta Väätääsellä, Virenillä. Essayahilla tai vaikkapa Pauli Siitosella oli nimellinen valamentaja kullaki. Nua erellä mainaastut kuitenkin teki itte sen tyän täyrellisesti, mitä mitä urheelijan pitää teherä.

En kyllä yllättyny, ku loikkaaja Ringa Ropo naureskeli televisoonis joku päivä peritte päin nykyysille urheelijoolle. Ringallaki on pikkuusen kanttia sanua. Nykyyset saman lajin harrastajat joutuu tyytymähän meeteriä lyhkääsempihin truiskauksihin.

Vaharatahan vaan lisempää nettiluukkua ja toivotahan muiren värisiä hommihin totisihin. Jos tuata Miataan hälyytystä ei reakootte kukaa, mä kusen housuuhini. Vimmeenen aktiivi, joka sai sanua niinsanottuhun valamennuksehen jotaki, oli Veli Saarinen. Ja siiton kauan. Jos joku ei muista miästä, kuukle toimii.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Ylypeyttä on

Kattoon justihin jotaki engelantilaasta kanavaa ja siälä toimitteli muuan Kimi Räikkönen. Voin sanua, notten hävenny sen Kimin pualesta.

Jäämiäs mikä jäämiäs, mutta kyllä osas ottaa kaikki kompakysymykset haltuhun. Oli tosi hiano kattua ja kuunnella formula ykköstä.

Palio puhutahan kakkaa eli sontaa suamalaasesta ykkössompaajasta. Moon itte ollu pualijakoonen tuasta äijästä. Voi jumalan tähären kuinka fiksu Kimi osas olla.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Oonki yksinkertaanen

Ny jauhan samaa asiaa. Jos Suames on entinen lainsääräntö, jokahinen AKT:n jäsen revittää kuvestansa Hilikalle. Entisenä sopimusneuvottelijana mun päätä hämärtää AKT: n johtajan umpio.

Kaikki tiätää, vaikkei sano. Maailiman suurimmat tuhotyät tuli sen takia, nottei päällikkö saanu pimpsaa. Sanoosin, notta sitä kätehen.

umpihangesta

Jotenki ymmärrän, notta lumi on joinki kiteentynyttä vettä. Siälä finelandias en joutanu asiaa tuumamahan. Tosi kovaa vitutti, ku sitä helevetin lunta oli mun vyähän asti ja mun koto siinteli muutaman saran meeterin pääs.

Oma moka oli, notta lähärin sinne surenperähän.. Tai itte asias mun tärkiin hommani oli höväätä parahan kaveri hautuun viatos. En oo koskaa ennen puhunukkaa kirkos. Mulloli niin hyvä aihes, notta kristillinen ympäristö ei mua sokaassu.

Oon höväänny viisis hautajaasis omiani. Jotensakki tuntuu ittesnäni siltä, notta pitääs vissihin pirättää tämä puhumisen putki. Minen tiärä, kuka kaveriistani viittii seuraavaksi teherä pitkän tupakkilakon.

Oon niin helevetin lepsu, notta höpäjän varmahan pian taas. Mikä tämä vika eli vaiva voi olla? Yks syy voi olla se, notta oon itte saamattoman kyllääntyny hautuujuhulis, jonsei kukaa muu puhu vainajasta mitää ku ammattipappi. Ylehensä pappi vetää sellaasta stooria, notta mureskansaa hävettää vainajan pualesta.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Nojoo

Oon tullu kaupukilomalta tänne maaseurulle. Näin muutoosta yhyren sen kaupunginosan ihimisen, ku olin siälä finelandias. En olisi nähäny ketää, jonsen olisi vasite menny höpäjämähän sen ainuan kans. Höpäjämiskaverini on ensimmäästä A -luakkaa ihimisenä.

Mun tyä oli varmahan pikkuusen vaikia tulla höpäjämähän, siälä kaupungis. Tiällä oli melekee meeteri lunta ja varareittiä ei ollu. Itte tallasin umpihankehen jalaanjäliet, jota pitki sitte osoottelin kämpille ja takaasi.

Mä näjen hyvänä pualena saarroksis olevan mökkini kohoralla, notta nykyaikaaset nettirosvot ei varmahan viitti sinne kahalata. Mutta toisahalta, jos sinne joku itäturisti pohojaksuu oven läpi, mullon siälä karkkia pöyrällä. Sen tähären, nottei viittisi särkiä koko tupaa, ku mitää varaastettavaa ei oo.

Oikiasti mä toivoosin, jotta joku veis pois turhaa kamaa mun kämpiltäni. Toivoosin rosmolta sellaastaki, nottei piänistääsi klasia ja laittaas ovet kiinni ku lähtöö. Muuten voi veret (vesi) jäätyä putkis ja halakaasta messinkiosia.

Eileen jalakojen alla krapaji -25 asteenen roustikko, ny krookukset on hyväs jamas ku niillon 11 ynnäastetta lämmintä. Huamenna meen hakemahan perunansiämenet.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Mua raisteloo

Otan harvoon yhteeskunnaliset asiat esille. Ny mun on pakko imehrellä AKT:n puheenjohtajan lain yli menevää ylimiälisyyttä. On viälä liiton entinen lakimiäs, juristi.

Kyllä siinä liiton johoros on sopat keitetty johonku tahamahan, eikä liämehen. Pikkuusenki tyälainsääräntyä käsittävä tiätää ihan varmasti, notta entinen voimistelun Suamenmestari voittaa eroottamisriitansa. Hilikalla ei oo siinä asias härän päivää. Mutta kuinka voi korvata kaikki vammat, mitä syytetty on hänelle aiheuttanu.

Jäsenistön kannalta homma tiätää rahanmenua. Joka ainut jäsen tuloo osaltansa maksamahan jäsenmaksuus tulovat oikeurenkäynnit. Jos Räty lakimiähenä viälä keksii valittaa, sitä enemmän mennähän jäsenien kukkaroolle. Räty häviää vuaren varmasti joka oikeuren astehes.

Mulle tämä asia olis muutoon yks hailee, muttoon ollu justihin samallaases tyäyhteesös ku Hilikka. Olin tosin vastapualohooses porukas, eli tyänantajien järiestös. Mullei ollu ihan niin suurta reviiriä ku Hilikalla, mutta homma oli suurinpiirteen sama.

Voin vaan sanua, notta järiestöjohtajilla hilahtaa kovin nopiaa virtsaa päähän. Ollahan vaankiälenä suurihin sopimuksihin valtakunnallisesti. Huipulla oleminen sokaasoo. Oon ollu ittekki joskus neuvottelemas valtakunnallisia sopimuksia ja oon sikäli nähäny.

Muistan oikee hyvin yhyret neuvottelut, ku vaan jähänättihin ja mistään ei tullu mitää. Joku keksii lämmittää saunan. Siälä höväättihin sitte avoomemmin. Ku saatihin taas kletut niskahan, sama jäykkyys alakas, eres pullo välikaliaa ei vapaanuttanu ilimapiiriä.

Mummiälestä vastatapuali halus pitkittää ihan selevää neuvotteluratkaasua sen tähären, notta niitolis kestitty maharollisimman kauan ja ne sais pirennettyä päivärahaa tärkiästä hommastansa maharollisimman pitkähän.

Tuasta Hilikan kohtalosta viälä. Jouruun melekee samallaasehen tilantesehen. Pomosta tuli kuuroomykkä ja mä jouruun tyäsuhtehen aikana kalavehtimahan etuni oikeures. Mä voitin jo ennenku vaihroon toisahallen.

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Elämä on

Iihana arktinen reippaalu tuloo pian pirätyksihin. Mullon tullu aluusta lähtien ikimuistoosia asioota täältä. Joo täältä, viäläki oon nöyränä täälä kinoksien takana. Kuulen kyllä, notta joku autotiä menöö likellä.

Molin yllättyny, nottei mikää kylän hirvi ollu viittiny tulla kattomahan mun telekkuani. Olin kiitollinen hiirille, nottei nollu teheny pesää soffahani eikä sänkyhyni. Nei ollu eres kuseskellu mitää paikkoja hajulle. Oom mä pikkuusen tiätysti hiirille asetellu terveysruakaa sinne sun tänne.

Tämä ei oo mun huvila, tämä on mun koto. Hiiret ei oo ainakaa sitä takavuasina käsittäny. Mullon laurootuksen ja sokkelin rajas verkko. Mullon lappion ja seinän rajas verkko. Ku ne hiiret ennen tänne tuli, ne on tullu kuninkahallisesti ovesta ku moon pakannu autuania. Ei oo muuta selevitystä.

Mä tiäsin nottei oo mun jääkaapis täälä ku valo, ku tulin tänne viikko taapperi. Ei siäloo nykkää ku parsakaali, lihasoppavärkit ja kunnon piimää ja lurahrus maitua. Ei muuta tartte ollakkaa, ku meinaan taas lähtiä turistimatkalle.

Enoo vissihin muistanu mainaasta minkälaasta oli, ku tulin turistina kotiani. Aina ku pohojaksun tänne on pimiä. Mun kototiälläni oli melekee meeteri lunta ja taksimiäs sanoo, nottei tällä vehkehellä taira ny päästä sun porraspäähäs. Mä sitte, notta tyyrää tuahon luantokeskuksen pihahan. Voisin löytää jokku moottorikelekan raitioomet, mitä myärin voisin eretä kotuani kohoren.

Mulloli oikianpualohooses käres kaupan muavipussi, johonoli munakenno, parsakaali, pärinäpussuunen, keittovihannesrasia, piimäpurkki ja maitopurkki. Toisahaltaases näpis oli lentolaukku.

Ei ollu kuutamo, mutta suurinpiirteen tiäsin mihinä asun. Verin niitä kantamuksiani siinä sikälääses hanges. En mitannu suaritustani pyhäkengis. Voi olla, notta minuutis olis menny pari meeteriä. Ojan kohorat oli kaikkiin pahimpia, ku en pimees nähäny niitä. Siälä ojanpohojilla sitte rimpuulin niiren pussuusteni kans, enkä millään meinannu päästä ylähän. Pairankauluksestaki meni koko aijjan lunta munille.