perjantai 24. helmikuuta 2012

Rakkini netis

Joka lenkuralla poikakoirani nuuhkaasoo samojen autopiilien takapyärän. Korvat luimahtaa taapperi, jonson tullu sanomaa jostaki toisesta paikasta. Toisin ku mä, koirani vastaa joka-ainuahan viästihin tirahuttamalla omat tervyysensä.

Onneksi nykyyset autot on matalakummisia, notta taatajalaka ulettuu hyvin viästittämähän. Mä voin vain narun peräs kuvitella minkälaasta olis toisella rakilla ollu johonaki toises kohoras. Pikkuusen veretähän lisää tai ruvetahan lepsuulemahan koko verättämisestä. Nenästä meni tiaton johonku tiatojen käsittelyosastolle.

Flikkakoira ei tykkää, notta nua mulkendaalit kusoo niin ylähän joka tolopas. Kyllä seki haistaa, miton tekeellä, muttei se uletu morsettamahan viästiä takaasi. Tämä flikkani on ratkaassu asian omintakeesesti. Ku velipuali nostaa jalakaansa sen, pää painuu alaha. Silloon flikka sihahuttaa mohomanki viästittäjän päälaen keltaaseksi. Jotta viästiä sullen.

Tälläästä tänäpäivänä

2 kommenttia:

RH kirjoitti...

OI siellä krookukset jo kukkii!!

On meilläkin poikakoira saanu päähänsä lirauksen, vaikka meillä se on niin päin, että poika vaan haistelee, tyttö merkkailee.

Unknown kirjoitti...

Hehheh, hauska!!