pressan vaalit oli mullen järkytys. Kolomella erellisellä huurollani oon osunu oikiahan. Nyt joku pualivallatoon lakia pikkuusen lukaassu äijä on tulova pressa. Toivon perähän Taru kerkiää siivota papiljottinsa ja kihartimensa vuakrataloosta.
Mä luulen vanhanaikaaseesti notta pressalla olis jotaki tekua yhteeskunnallises miäles. Ruattin vickanilla on. Toivoosin, notta Jenni pääsis eres likelle uuren äireen kohtaa, vikkania.
Moon alakaa perinki ollu sitä miälipualta, notta kansa ov vääräs ja mä oikias. Elon monttoosilta raitioomilta oon neliä kertaa suvaannu äänestää. Kolome on menny kohoren, mutta viimmeenen huti siappoo mun kaaliani.
Enoo ollu stoolperinkää kannattaja tai Paasikiven. Saaton olla viälä märkä nuatten suurmiästen aikoona. Sitte tuli instituutio Kekkonen.. Sitte ku joskus valakattihin Virkkusiista ja muista epäonnistujista päällikkyä, kakarooren miälestä sen viraan nimi oli Kekkonen.
Mä en rupia simppaalemahan, vaikka pikkuusen pörhistelen niskavillojani. Solis oikia asia, notta mun olis valakattu pressaksi. Tällällääsin heti ittelleni valtaoikeuksia ja kurmoottaasin kaikkia valtaa kohtahan häjyyleviä. Tällääsin piruuttani uuren liikennessäännön voimahan, En tarttisi mitää eruskuntaa lainsääräntöhön. Mun päätökselläni pyärällä sais ajaa väärää pualta, ku se on likkennesolosuhteesihin nähären järkevää.
Järien käytön rajaasin osuuskaupan tuulikappihin. Siälton aina tullu parahat tiarot ja toimintamallit.
Jos mua maan pressaa, uskaltaas joku laittaa jollaki lailla eherolle sanoosin, notta rupia itte presitenksi. Varmahan julukisuuren peleko ja olemattoman vastuun kanto hilientääs näykkijän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti