Mun piänehen miälehen ei sovittaantunu seriffien takaa-ajot. Jos joku känninen on nähty ratis, varmahan parahin yhteikunnallien teko poliisilta on lähtiä ajamahan sitä kännistä autolansa takaa tuhatta ja sataa. Tuskin se känninen huamaa vauhtiansa tai eres olovia kurvia vaharatesnansa pelihin ku poliisi kaahaa nopialla autollanssa vilikut päällä persees. Ruumis.
En puallusta kännisiä ajajia enkä niitä jahtaavia seriffiä. Sitä ihimittelen, minkä tähären bossien pitää ruveta takaa-ajohon. Jos on ilimoottajan pualesta selevillä nuhteellinen ajaja, pitääs piirittää se toisella lailla ku hirvillä surmarallilla.
Vanha totuus vissihin on reilas. Autos istuvista pöntööstä toinen osaa kirioottaa ja toinen lukia.
Miksei ne pollarit vahtaa jo rosvojaki?
perjantai 31. heinäkuuta 2009
tiistai 28. heinäkuuta 2009
Kummisaappahan alla litajaa ilikiästi
Mun piti mennä ranttehelle, mutta tähän mä ny joraannuun. Tyäretut kumminki orotteloo porraspiäles niinku moottorisahaki. Raivaussahaki tualta suajasta kurkisteloo joinki kyllääntynehenä. Huutelen niille overraosta, nottoon tulos. Orottakaa ny hetkuusen.
Aamupäivällä tarkastettihin herrakoiran kans luannon puutarhan annin kypsymistilannesta. Mustikat on viikos erenny siihen mallihin, notta enin osa on ny kypsiä. Eiku huitelemahan sankoohin. Kyllä mua ilietti, ku ne mariat litisi mehuksi mun kenkäroukoosteni alla. Hyi olokon mitä haaskoota. Me noukittihin vain muavipussuunen kanttarellia. Niistä tuloo hyvää soosia pelekiasta tuatujen kolerooren päälle.
Näillä tiätämillä marioja ei tartte karehtia keltään. Niitä piisaa kaikille, jokka viittii puskikon pualelle polokaasta. Pikkuusen sääliksi käy niitä, jokka osaa vain Lauhanvuaren nutturalta kerätä mariansa. Ja niitä, joilla auton pitää näkyä koko saalistuksen aijjan. Pyhänä nutturalla oli kolomekkymmentä autua parkis ja tänäpäivänäki melekee yhtä palio. Siältä on mariat kuitenkin haravootu jo raakoona, nottei kantsi mennä.
Lähimettis kumminki mariaa piisaa kaikille mettähän kynttääville. Saappahien alla flitinä kuuluu, ku mettäs talsii. Mullolis mariannoukkimisehen itte kehitelty haravoomissysteemi. Mä saan sillä viires minuutis oman tarpehen. Harmittaa, ku ny lähtyä teetellähän, enkä kerkiä enää urakoontimiäles lähtiä hommahan. On niin palio muuta viälä ristinä.
Näyttää pualukan raakilehiaki olovan siihen mallihin, notta tairan tulla ansiohon muutaman viikon perästä. Ennen viälä miähenä ollesnani kerkesin lähärättää noukkimiani pualukoota toista tuhatta kilua maailman markkinoolle syksys. Yhtenä vuanna loppuvaihehes hinnat putos ja mä jaoon kaikille sukulaasille ja tutuulle viimmeesen satsin ja sata kilua huitaasin perunapeltohon.
Kylloli palio matoja pottumaas seuraavana kevähänä ja tuli aimoo sato syksyllä Pitua. Ei menny hukkahan pualaamet.
Aamupäivällä tarkastettihin herrakoiran kans luannon puutarhan annin kypsymistilannesta. Mustikat on viikos erenny siihen mallihin, notta enin osa on ny kypsiä. Eiku huitelemahan sankoohin. Kyllä mua ilietti, ku ne mariat litisi mehuksi mun kenkäroukoosteni alla. Hyi olokon mitä haaskoota. Me noukittihin vain muavipussuunen kanttarellia. Niistä tuloo hyvää soosia pelekiasta tuatujen kolerooren päälle.
Näillä tiätämillä marioja ei tartte karehtia keltään. Niitä piisaa kaikille, jokka viittii puskikon pualelle polokaasta. Pikkuusen sääliksi käy niitä, jokka osaa vain Lauhanvuaren nutturalta kerätä mariansa. Ja niitä, joilla auton pitää näkyä koko saalistuksen aijjan. Pyhänä nutturalla oli kolomekkymmentä autua parkis ja tänäpäivänäki melekee yhtä palio. Siältä on mariat kuitenkin haravootu jo raakoona, nottei kantsi mennä.
Lähimettis kumminki mariaa piisaa kaikille mettähän kynttääville. Saappahien alla flitinä kuuluu, ku mettäs talsii. Mullolis mariannoukkimisehen itte kehitelty haravoomissysteemi. Mä saan sillä viires minuutis oman tarpehen. Harmittaa, ku ny lähtyä teetellähän, enkä kerkiä enää urakoontimiäles lähtiä hommahan. On niin palio muuta viälä ristinä.
Näyttää pualukan raakilehiaki olovan siihen mallihin, notta tairan tulla ansiohon muutaman viikon perästä. Ennen viälä miähenä ollesnani kerkesin lähärättää noukkimiani pualukoota toista tuhatta kilua maailman markkinoolle syksys. Yhtenä vuanna loppuvaihehes hinnat putos ja mä jaoon kaikille sukulaasille ja tutuulle viimmeesen satsin ja sata kilua huitaasin perunapeltohon.
Kylloli palio matoja pottumaas seuraavana kevähänä ja tuli aimoo sato syksyllä Pitua. Ei menny hukkahan pualaamet.
sunnuntai 26. heinäkuuta 2009
Jynssäten hyvää miältä
Suamen reisu on menny paremmin, ku mihinää hortehisani olisin osannu orottaa. Oon pitäny kukkaruani piilos ja jynssänny kahta ratia karkialla kärellä. Sain kymmenen vuatta kuusen alla majaallehen peräkärryn pyärillensä ja pikkuusen valonvilikahruksia nurkkihinsa ja sen koommin on hyätyasemat saanu hianua tavaraa konttiihinsa kahares pitäjäs.
Kyröös oon tyhyjänny kototaluani omista ja isävainajani aartehista. Ei oo pahemmin ottanu kipiää, vaikka joka tavarasta olis tiänny pitää pitkän puheen. Kuulijat ei oo jaksanu keskittyä oleellisehen ja mäki rupesin sitte mättämän muistoja kyyttihin muina miähinä.
Kyllon niin hianosti järiestetty nua romunkeräyspaikat. Ei tartte konttiihin huirella romua ylähäppäin, kun non hianosti upotettu tekorintehesehen ja saa purottaa alahappäin. Raurat vein tiätysti nuarisoseuran keräyspisteesehen. Vahtimestari oli saanu siälä justihin turpahansa, ku oli menny yällä romuvarkahia hätistelemähän.
Moon ensimmäästä kertaa tytyväänen vanhan kotomaan viaraaluhun. Moon saanu vääntää puiren kans ja saanu komeeta pinoja aikahan. Moon saanu olla saunas niin uuseen ku on huvittanu. Pari kertaa päiväs on ollu ihan hyvä. Rakikki on tykänny riakkua iliman reimin reimiä tuala puskikoos. Kai se rakaskin päriää joinki, vaikkon kuulemma jotaki iniääsiä ilimas. Mä en sellaasia havaatte.
Oltihin loman lomallaki. Johonaki Puulaveren saarella. Piti mennä venehellä muutama kilomeeteri. Mun jalakojeni alla rupes se saaren pryky heti heilumahan ja sitte nukkumakämpän laattia. Juamisilla ei ollu tekemistä tuan kans, mutta huanoolla merimiäskeeniillä.
Siälä saarikämpällä oli aika palio väkiä, mutta mun ei onneksi tarvinnu ruveta nyhyjäämähän mitää hyvää päivää kirvesvartta tai höpäjämän mun juttujani tai kuuntelemahan toisten vastaavia. Tarkootan, nottei vain niitä.
Saaren isäntä oli kaatanu pari isua kuusta 14.88 m ja 14,92 m ( Tyvestä latvaleikkauksehen, 8 cm) kaveri suunnitteli niistä siltarunkua lutakon yli saunalta maakuueriöhön. Murehtii niiren siirtämistä kohorallensa. Toimitteli jostaki konehen tilaamisestalautalla sinne prutkunperälle. Kääräästihin hiat ja pian rungot oli siirtyny kaharen nöösnöörin kekseliähällä vipuamisella siltarungooksi oikiahan kohtahan.
Kumpaanenki nöösnööri oli sen verran kamppaallu elämänsä aikana selekänsä kans, notta piti käyttää muita niksiä hommas ku rakaa voimaa, jota sitäki tiätysti olis löytyny niinku piänestä kylästä. Saattoo olla, notta jokku vuasikasvaamekki sai herrat käyttämähän enemmän knuppia ku hauista. Molemmat nimittäin on kaikkien lajien urheelunylykkyjä, jotta kaikki olis onnistunu.
Kyröös oon tyhyjänny kototaluani omista ja isävainajani aartehista. Ei oo pahemmin ottanu kipiää, vaikka joka tavarasta olis tiänny pitää pitkän puheen. Kuulijat ei oo jaksanu keskittyä oleellisehen ja mäki rupesin sitte mättämän muistoja kyyttihin muina miähinä.
Kyllon niin hianosti järiestetty nua romunkeräyspaikat. Ei tartte konttiihin huirella romua ylähäppäin, kun non hianosti upotettu tekorintehesehen ja saa purottaa alahappäin. Raurat vein tiätysti nuarisoseuran keräyspisteesehen. Vahtimestari oli saanu siälä justihin turpahansa, ku oli menny yällä romuvarkahia hätistelemähän.
Moon ensimmäästä kertaa tytyväänen vanhan kotomaan viaraaluhun. Moon saanu vääntää puiren kans ja saanu komeeta pinoja aikahan. Moon saanu olla saunas niin uuseen ku on huvittanu. Pari kertaa päiväs on ollu ihan hyvä. Rakikki on tykänny riakkua iliman reimin reimiä tuala puskikoos. Kai se rakaskin päriää joinki, vaikkon kuulemma jotaki iniääsiä ilimas. Mä en sellaasia havaatte.
Oltihin loman lomallaki. Johonaki Puulaveren saarella. Piti mennä venehellä muutama kilomeeteri. Mun jalakojeni alla rupes se saaren pryky heti heilumahan ja sitte nukkumakämpän laattia. Juamisilla ei ollu tekemistä tuan kans, mutta huanoolla merimiäskeeniillä.
Siälä saarikämpällä oli aika palio väkiä, mutta mun ei onneksi tarvinnu ruveta nyhyjäämähän mitää hyvää päivää kirvesvartta tai höpäjämän mun juttujani tai kuuntelemahan toisten vastaavia. Tarkootan, nottei vain niitä.
Saaren isäntä oli kaatanu pari isua kuusta 14.88 m ja 14,92 m ( Tyvestä latvaleikkauksehen, 8 cm) kaveri suunnitteli niistä siltarunkua lutakon yli saunalta maakuueriöhön. Murehtii niiren siirtämistä kohorallensa. Toimitteli jostaki konehen tilaamisestalautalla sinne prutkunperälle. Kääräästihin hiat ja pian rungot oli siirtyny kaharen nöösnöörin kekseliähällä vipuamisella siltarungooksi oikiahan kohtahan.
Kumpaanenki nöösnööri oli sen verran kamppaallu elämänsä aikana selekänsä kans, notta piti käyttää muita niksiä hommas ku rakaa voimaa, jota sitäki tiätysti olis löytyny niinku piänestä kylästä. Saattoo olla, notta jokku vuasikasvaamekki sai herrat käyttämähän enemmän knuppia ku hauista. Molemmat nimittäin on kaikkien lajien urheelunylykkyjä, jotta kaikki olis onnistunu.
lauantai 4. heinäkuuta 2009
Puuttesehen
Mä yritän koko aijjan esmennellä, nottei tarttisi lähtiä Suamehen. Keksin kakellaasian vinttuuroota matkan alakamisen estämiseksi. Pitääskö jollekki Suamen keisasarille lähärättää kukkaronsa ja kakki luattokorttinsa? Minen oikiasti käsitä, kuinka suamalaaset pystyy ostamahan leipää ja piimää. Kyllon vissihinn hyvät hynät siälä.
Jos mä pystyn Suames ostamahan kaks leipää ja viis kalaa, saan täs maas syrpyskopallisen kumpaaki. Minen ymmärrä, minkä tähären siälä hallan voimittamilla lakeuksilla pitää ihmisiltä kiskua kaikki pelimerkit taltehen. Ajele ny vaikka junalla taikka liniapiilillä, kukkaros on heti tyhyjä.
Joku järki pitääs olla joka asiahan. Ku ei oo. Siälä hallanperillä maksetahan löpöstä ittensä kipiäksi. Täälä, johona pääsöö ennen ensyksyä säkillä mihinkä tahtoo ja koska tahtoo, on auton limunaatit palio halavempia ku siälä, mihinä oikiastia autua tarvittaas kulukemisehen.
Ens kerran elämäsnäni äänestin hasuakaveriani eruskutahan ja pääsiki . Oon soitellu perähän ja saanu herran luurihinki, muttei oo enää mitää tehtävis kotomaan asioos. Kun ny passaa vaan lenkkeellä johonaki hianos rannan puistikos akkaan lehtien kirioottajien juastes peräsnänsä.
Olin aikanani jollaki pitkällä reisulla norias. Ei tullu miälehenkää ostaa siitä maasta yhtää mitää. Parinkymmenen kilsan pääs oli ruatti, pualta halavempi maa. "Vi har här oljepenga", sade norski. Mitä sanoo suamalaaanen. Vi ha här mycke stora konkusfirmor , tacka och pocka. Nuukia tileksembel.
Minkä tähären jonku jääkauren jäläkehen paliahaksi tullehen maaankappalehen ihimiset voi olla nykyysen vittuusia toisiansa kohtahan. Onko se Suami tosiasias joku lintukoto, jonka auvvoa pitää rakastaa yltä kyllin?
Pian taas menöö omat ja varaastetut rahat Suamen ylläpitämisehen.
Jos mä pystyn Suames ostamahan kaks leipää ja viis kalaa, saan täs maas syrpyskopallisen kumpaaki. Minen ymmärrä, minkä tähären siälä hallan voimittamilla lakeuksilla pitää ihmisiltä kiskua kaikki pelimerkit taltehen. Ajele ny vaikka junalla taikka liniapiilillä, kukkaros on heti tyhyjä.
Joku järki pitääs olla joka asiahan. Ku ei oo. Siälä hallanperillä maksetahan löpöstä ittensä kipiäksi. Täälä, johona pääsöö ennen ensyksyä säkillä mihinkä tahtoo ja koska tahtoo, on auton limunaatit palio halavempia ku siälä, mihinä oikiastia autua tarvittaas kulukemisehen.
Ens kerran elämäsnäni äänestin hasuakaveriani eruskutahan ja pääsiki . Oon soitellu perähän ja saanu herran luurihinki, muttei oo enää mitää tehtävis kotomaan asioos. Kun ny passaa vaan lenkkeellä johonaki hianos rannan puistikos akkaan lehtien kirioottajien juastes peräsnänsä.
Olin aikanani jollaki pitkällä reisulla norias. Ei tullu miälehenkää ostaa siitä maasta yhtää mitää. Parinkymmenen kilsan pääs oli ruatti, pualta halavempi maa. "Vi har här oljepenga", sade norski. Mitä sanoo suamalaaanen. Vi ha här mycke stora konkusfirmor , tacka och pocka. Nuukia tileksembel.
Minkä tähären jonku jääkauren jäläkehen paliahaksi tullehen maaankappalehen ihimiset voi olla nykyysen vittuusia toisiansa kohtahan. Onko se Suami tosiasias joku lintukoto, jonka auvvoa pitää rakastaa yltä kyllin?
Pian taas menöö omat ja varaastetut rahat Suamen ylläpitämisehen.
perjantai 3. heinäkuuta 2009
Yasmine
Minulle hieno, mielestäni elämän myskyistä tietämätön laulaja, TV-kasvo Yasmine otti hengen itseltään. Etsin aina kanavaa, missä Yasmine olisi ollut. Nyt en voi.
Yasmin heitti hyvää elokuvien esittelyohjelmaa. Ihailtavan rauhoittavan esiintymistyylin perusteella hän oli yksi jämäköityneimpiä itsensä kanssa selviytyjiä. Mielestäni. Yasmine oli tämän maan ihailtu ihminen, jonkalainen jokainen haluasi olla. Euroviisuehdokaskin.
Varmaan suru on suuri hänen naispuolisen elämänkumppaninsa ja tyttärensä yhteisessä kodissa. Yasmine oli minun ihanteeni. Kiistatta.
Yasmin heitti hyvää elokuvien esittelyohjelmaa. Ihailtavan rauhoittavan esiintymistyylin perusteella hän oli yksi jämäköityneimpiä itsensä kanssa selviytyjiä. Mielestäni. Yasmine oli tämän maan ihailtu ihminen, jonkalainen jokainen haluasi olla. Euroviisuehdokaskin.
Varmaan suru on suuri hänen naispuolisen elämänkumppaninsa ja tyttärensä yhteisessä kodissa. Yasmine oli minun ihanteeni. Kiistatta.
torstai 2. heinäkuuta 2009
Mitä ny?
Moon ny niinku vinkuintialaanen kysymysmerkki. Sen koommin, ku oon tullu tänne ulukomaalaasehen tukikohtahan Suamesta, mullon ollu viarahia kamarit täynnä. Mullei oo ollu mitään vieraalioota vastahan, mutton ollu kiirus. Mä ku oon sellaanen pässinpää, notta esittelen kaikki merkittävät kohtehet kulukijoollen. Ja kokkaan niille. Hyvä ku en paapoo petihin.
Ny pitääs ruveta kuusaamahan omaa elämää. Sain, kumma kyllä, asuntovaunuhun sähköt reirahan. Johtoja on nikerrelly moni muukin ku mä. Ku olis ollu jonkullaanen kytketäkaavio eres. Makasin pimiäs kopis sähkömittarin kans. Sanoon monta rumaa sanaa ja varmahan niiren tähären kaikki rupes pelaamahan. Kunnos on, ny.
Pitääs viälä ostaa saralla eurolla sähkönpötpötin. Akka ei ymmärrä sen tarkootusta ja se jää varmahan kaupan hyllyhyn. Ihimetelköhön sitte joskus, ku on jääkaappi lämpöönen. Järkevänä käsittäväni asiat on useen tosi vaikiaselekoosia.
Oliso ny pari päivää, ku lähäretähän könyämähän Suamehen. Revin maasta kaikki perunat ja sipulit. Helevetin kallisehen Suamehen pitää tulla omis evähis. Jos mullolis lehemä täälä, panisin senkin peräkärryhyn. Saatanan kallista on maito Suames. Litrahinnoolla saa viiniä palioa enee. Mutta kuka muikiaa mehua voi trönätä?
Ny pitääs ruveta kuusaamahan omaa elämää. Sain, kumma kyllä, asuntovaunuhun sähköt reirahan. Johtoja on nikerrelly moni muukin ku mä. Ku olis ollu jonkullaanen kytketäkaavio eres. Makasin pimiäs kopis sähkömittarin kans. Sanoon monta rumaa sanaa ja varmahan niiren tähären kaikki rupes pelaamahan. Kunnos on, ny.
Pitääs viälä ostaa saralla eurolla sähkönpötpötin. Akka ei ymmärrä sen tarkootusta ja se jää varmahan kaupan hyllyhyn. Ihimetelköhön sitte joskus, ku on jääkaappi lämpöönen. Järkevänä käsittäväni asiat on useen tosi vaikiaselekoosia.
Oliso ny pari päivää, ku lähäretähän könyämähän Suamehen. Revin maasta kaikki perunat ja sipulit. Helevetin kallisehen Suamehen pitää tulla omis evähis. Jos mullolis lehemä täälä, panisin senkin peräkärryhyn. Saatanan kallista on maito Suames. Litrahinnoolla saa viiniä palioa enee. Mutta kuka muikiaa mehua voi trönätä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)