loinen

Ei olis eres maininnan arvoonen ahavenanmaalaasen poliitikon lausunto uuresta naapurimaan kuningattaresta. Vaikka on naapuris monarkia, joku Jomalan kunnan asukas viittii heittää yksityyshenkilöstä ala-arvoosta läppää. Mihinä on sivistys ny.

Enoo enää varma mihinä periferias ihaalemani meren saarirykelmä on nykyysin. Toivon ymmärtäväni, nottei yhyren kusipään miälipires tuu yleeseksi. On vaikia käsittää, notta täyrellisen ittehallinnon saanehet affenanmaalaaset voi riakkua suuntahan ja toisehen. Bomarsundis ampuaatti ryssät ja engelantilaaset.

Mä muuttaasin tualle saarelle, mutta sorran jotaki kohtaa murtehesnani. On erikoosta, notta jokku malahtelaaset ja alavetelilääset saa asumapaikkaoikeuren. Niillei oo mitää käsitystä saaren puhutusta kiälestä. Korvahan on tullu.

Jos mä olisin joinki ittellinen, muuttaasin Kökarin saarellen. Kaloosta en tiärä tuan taivahallista, mutta voisin kysäästä joltaki kylälääseltä, notta mitä tällääsin huulieni välihin kun on näläkä ny.

En tiärä, mitä liaakuroota niis vesis uiskenteloo. Ottaasin jokahitten kiinni ja rupiaasin suunnittelemahan tulevaa soppaani. Joo, mutta ei. Minen saa minkäällaasta luamakunnan otusta hengeltä ja elkävänä mä en ketään keitä.

Pitää palajata vanahan käytäntöhön. Jyrsin kaikellaasia luita, mitä löyrän tiäv varsista. Muv vatta ei mee ruikulle, vaikka hohomeltaasin jo pikkuusen elänyttäki evästä.

Pikkuusen riamua

Oon voinu täs maas tulla ajattelemahan ihimisten kiäliä eri lailla ku johonaki mörköperällä. Mun murtehesta paliastuu, nottoon pikkuusen toiskiälinen.

Mun kolome harmaantuvaa rintoopiälikarvaa tutaji, ku kuulin euroviisun lähtevän ruåttiksi.

Panoo ottaa kruppuhun

Mun kaikkiin parahultaasin kaveri on pirättäny hengityksensä. Kuulin jo asiasta viikko taapperi, mutta vaikia on omaksua asia. Tiärän kyllä, notta kukaan ei voi valakata lopullista häipymistänsä. Oon pikkuuses toispualohooses olotilas ny.

Kaverini oli maailmanmestari ihimisenä. Olin itte kuustoistavuatias ku oikee tutustuun tupakinpolttamahan tulevahan urheelijahan. Kaverini oli hengeltänsä urheelija, mutta saavutti sitte historiakirioohion merkittyjä tekoja. Saavutukset ei ollu sankarille kuitenkaan tärkiimpiä.Urheelu ja sen antama hyvän olon tunnes oli entiselle naapurilleni kaikki kaikes.

Enoo ketää muuta ihimistä huamannu hoitavan omaa kuntuansa paremmin ku autonsa kuntua. Mun naapurini oli monehen otteesehen kualon rajalla, mutta taharollansa seleviintyy pahimmasta vuasi vuarelta.

Oon oppinu kaveriltani tosi tärkeetä elämän ohojeeta. Nouratan niitä ny omas elämäsnäni. Oon ny pikkuusen toistaitoonen tämän uutisen tähären.

Rakkini netis

Joka lenkuralla poikakoirani nuuhkaasoo samojen autopiilien takapyärän. Korvat luimahtaa taapperi, jonson tullu sanomaa jostaki toisesta paikasta. Toisin ku mä, koirani vastaa joka-ainuahan viästihin tirahuttamalla omat tervyysensä.

Onneksi nykyyset autot on matalakummisia, notta taatajalaka ulettuu hyvin viästittämähän. Mä voin vain narun peräs kuvitella minkälaasta olis toisella rakilla ollu johonaki toises kohoras. Pikkuusen veretähän lisää tai ruvetahan lepsuulemahan koko verättämisestä. Nenästä meni tiaton johonku tiatojen käsittelyosastolle.

Flikkakoira ei tykkää, notta nua mulkendaalit kusoo niin ylähän joka tolopas. Kyllä seki haistaa, miton tekeellä, muttei se uletu morsettamahan viästiä takaasi. Tämä flikkani on ratkaassu asian omintakeesesti. Ku velipuali nostaa jalakaansa sen, pää painuu alaha. Silloon flikka sihahuttaa mohomanki viästittäjän päälaen keltaaseksi. Jotta viästiä sullen.

Tälläästä tänäpäivänä

Kiriootan alle

Mua ei kosketa millään lailla jonku ministeri Räsäsen eheroottama viinanmyyntiatarioolu aamuöisin. Minen oo koskaa ollu aamujuattoloos, enkä pistelly ketää astaloolla kapakan eres enkä grillijonoos. Voi olla, nottoon tavttaoman jäävi asiahan, niinku uskonpualohoonen ministeriki. Minoon viälä jäävimpi ku ministeri, ku en kuluta eres sukkiani ministerin valtakunnas.

Reheristi voin sanua, nottoon imehrelly iäti yällä kapakoos hillumista. Minen kerrasnansa hukaa sitä, ku porukoolla on viikonloppuna töistä tai tyättömyyrestä luppoaikaa lauvantakina, miksei sinne kuppilahan voisi mennä jo päivännäön aikana. Moon vaan imehrelly asiaa jo kymmeniä vuasia.

Mullon ollu aikuusena sellaasia harrastuksia, notten oo keriinny yällä paaritiskille ja aamuyästä krillijonohon turpahanlyäntikilipaaluuhin. Jaa, kerran olin Haapajärvellä krillijonos yällä. Yks paikkakuntalaanen hemmo ei tykänny mun murtehesta. Mulloli käret taskuusnani ja sillä urholla koura kiinni mun riveelis ja oikianpualohoonen nyrkki olokapäänsä takana uhkaamas mun muatuani.

Mä siinä sitte lohkaasin, jos on sulla kaikki ogelmat ny tuas nyrkis, anna tulla. Tähärennin viälä, notta tuan lyännin perästä mun äiteeni voi tulla tänne ja flätkiä sua kuarisangoolla ympäri korvia. Riiranhaastaja tuumas hetken ja mukinootta häipyy tuallaasen uhaan eres toisahalle.

Hyvä talitiiaanen

Minen oo kuinkaan tähäränny sun huanohon ruakavaliohos. Mihinkää ei saa enää luattaa. Kyllä mä sen näjin, jotta yriösit mun evähilleni. Noli ostettu arvonsa tuntevasta eläänkaupasta. Parasta ennen: Joo, sellaasta leimaa ei ollu pussuuses.

Sitte mä huamasin, notta kaikki mun verkkopussiis olovat tiiasen nokkimispallot oli ehejiä. Se pussi oli tyhyjä, johonkolin tällänny oikiaa sianfläsää, sulle. Täs näin niinku kuviteltuna ihimisenä voin sanua: Meitä myrkytetähän tosi kovaa ruaka -nimisis tuattehis. Ihiminen on niin lepsunu olio, nottei huamaa mitään. Muka.

Sinä punatulukku, tiiaanen, punarinta ja säki mustarastas, erootatta myrkyt. Mä en tua enää teille inhoruakaa. Jollaki lailla imehisen ruakia tarkkaallahan. Ostan niistä tiskiistä teillen. P

Yli vaan

Nykyaikaanen rekka on väkevee ku yli ysikymppinen mumma. Ylia vaan sujatiällä ja jälille jää vain märkä plätti. Suamalaasta liikenneskäyttäytymistä. Hyi se: Eikös rekkoja aja yleensä ammattilaaset. Mullei ainakaa oo sellaasen tyyrämisehen paperia.

Mä otan pian vertauskohoran, mutta viälä päivittelen suamalaasta käsittämätööntä autoolija kunkku -asennesta. Tämän päivän uutinen ei oo ainua lajisnansa. Melekee joka päivä joku autourho listii jalakaalian suajatiällä. Minkä tähären tratin takana istuvat luuloovat, notton heillä enemmän oikeuksia ku kengin kääppäälijööllä.

Ylimiälisyys on vissihin suaras suhtehes kulukevan massahan ja hevoosvoimihin. Köyhät hyppiköhöt mun ereastäni, ku mä täs pörrööstän tällä kallista ruakaa syävällä pälehellä.

Yritäppäs kenkuumilla kulukija Poris, Seinäjojella tai vaikkapa Kauhanperällä kääppäällä liikennessäntöjen jäläkehen. Ei onnistu, sanon suaralta kärelta. Kus pistät jalaan suajatiälle tai oon näkyvästi aikomuksis ylittämähän ajoväylää, ykselliitteesesti pörräävin vehkehien pitääs silloon pirättää ja antaa sulle maharollisuus. Mutta ne ei pirätä, ku on kuskilla aivosairautta. Ja kaikilla kuskiilla.

Mainittemis paikoos siirryn kaupasta toisehen autolla, vaikka matka olis vain viiskymmentä meeteriä. Minen uskalla kääppäällä hengenvaarallisien suajateiren ylitte. Moon sentäs perheellinen miäs.

Kymmenen vuatta sitte kuurnikoottin viimmeeseksi Unkaris. Siäloli Trabanttien omistajat kunkkuja, Jaloottelijoolla ei ollu minkäänlaasta arvua. Syyksi tuumoostelin sitä, notta sosialismin peruja omistaminen teki ihimisistä kaikkivoipia. Justihin niinku ny Suames.

Moon vain vuakralla täälä mihinoon ny. Kehun sellaasia asioota, mikkon mummiälestä reiras. Kus pistät täälä jalaan tiälle, moottoriliikennes pirättää molemmin pualin heti. Ei siinä tarvita eres mitään suajatiätä. Varmahan on kohteliaasuuttaki, mutta historiallien lainsääräntö on syäpyny täkäläästen kuskinen kaaliihin.

Jos moottorikuski töykkii jalakaalijaa tai pyäräälijää, aina on tratin takana vika, vaikkolis hennompi töpänny kuinka hyvänsä. Väkirikkahas maas on oltava komento ja se on yliajoos aina eherottoonta selliä. Pulinat pois. On ihanteellista linkuttaa lähikauppahan vaikka kuinka sakias liikentehes. Moon ku kunkku, ku meen karun ylitte reppu seliäs. Sev verran mäki ouroksun oikeuttani, notta aina moikkaan ystävällisesti mulle tiätä antavillen.