sunnuntai 23. joulukuuta 2012

jotta joo

Moon, soot, son, moomma, tootta, non. Nuan artikulootten. Joulupukki sitte rupiaa tälläämähän kolleekallensa, eli mulle, notta ov vissihin tullu junan raitioomillen palio vitiä, ku en pääse tästä lähikaupungista mihinkää. Mainaasi, notta kopteritonttu huitaasi ittensä ilimavispilällä takaasin Korvatunturillen. Ov vissihin ny pikkuusen heittehellä. Pukki.

Mä sitte reakoottin tilantehesehen avuusmiälisellä vastauksella. Mainaasin, nottoon ny justihin monen jalakapallokentän kokooses lähikaupas ja voin ostaa velaaksi pukille hiihtimet, jotta sais niinku omia raitioomia pitki kulukia pakettiensa kans.

Sanoo sitte sormillansa kännykällä, notta hyvä aidee, mutta mun  ostetut junalippuni menöö tärviölle. Mä siihen sitte, notta rautaasilla raitioomilla on ny niin palio kuuraa, notta suksi ny vaan kuuraparta. Mä tuan kolehet sinne mihinoot justihin ny. Ei oo vaihtoehtoja.

Son tämä kolleekooren kans  höpäjäminen yks ammattitairon osa-alues. Kukaa ku ei oikiasti tiärä, nottoomma jakanu lahajojen jakohommat monen pukin kans. Ikää ku sattuu kaikilla olemahan satoja vuasia. Mutta mitä täs, pukki ku pukki.

Molin vuasi sitte kopajuttamas kilttien lapsukaasten ovipiäliä eurooppalaases herrakaupungis. Mulloli jaloosnani Rovaniämeltä ostetut vääränoukkaaset jalakuumet, joihinka senaikaanen kampraatti oli tällänny joulukelloja. Ylläni oli paikallisesta anttilasta ostettu pukkikostyymi. Käresnäni oli itte tehty kopotin eli keppi.

Näytelmäroolini tein aika tihijähän asutulla aluehella ja mun piti tryykäällä navikaattorin kans paikasta toisehen. Kumma kyllä, osajin joka paikkahan niinku telekkä pönttööhinsä.

Mulloli etukätehen ilimooterttu keisarivapaa taksa, jonka kaikki mukisemati mulle pulitti. Yks lady pikkuusen moittii suarituksen yhteyres, nottoli näkyny saapasvarresta verkkarin pulttu pikkuusen. Saoo, notton vanahin kakaransa kiikun kaakun pukinuskos ja tua pultun näkyminen saattoo viärä uskon autuahasehen elämähän.

Ny mä sitte täälä palamun alla pelekään oikiasti pukkia. Jos soon joinki ilikurinen ja potkaasoo runkohon ennenku toivottaa hyvää joulua. Siitä voi tulla kuhumu päähän, jos kookospähkinä putuaa ottahan. Mutta voi sen sisällä olla sitte jotaki syämistä.

Ei vaitiskaa.

5 kommenttia:

kaisa jouppi kirjoitti...

Kylloli ranttua porukkaa siälä herrakaupungis.Onkohan ne tottunu vähä liika hyvällen?
Tottahan joulupukilla pitää veryttelyverhat koivis saara olla.
Jonsei välillä verryttele, nii ei jaksa huhtua paikasta toisehen ja kysellä, onko kilttiä kakaroota.

Minoon muuten meirän kersankersoolle kertonu jo silloon, ku noli hevoosenpään kokoosia, jottei joulupukkia oo olemassakaa. Nei ollu siitä kommonaansa, mutta muut sukulaaset oli lähtiä sanua suhtehet poikki. Ne veti niin raskahasti hernehen noukkaansa, ku ei pukkia ollukkaa.

Vai meinaa siälä putoolla kookospäähkinöötä klupuhun, johona soot?
Moon nähäny nuas ulukomaan vilimiis, jotta siihen pähkinähän voi porata reijän ja imiä pillillä maitua.
Koitas kokeella.

Oikeen hyvää Joulua ja vuatta 2013 sullen. :D

RH kirjoitti...

Lämmintä joulua sitten Äijänkäppyrälle! <3

mari kirjoitti...

minoon ny pikkuusta yli nelijänkymmenen ja viälä muisti pelaa sen verta yläkammaris,notta tuata lukies syttyy keskimmäsehen valaastus!Tua verkkarin pulttu iski suarahan arkahan paikkahan.Meilloli kakarana kerran sellaanen pukki,jolla luki punaasis puntiis notta "Laihian Kimmo".Sillon tämä flikka ilimootti kirkkahalla äänellä notta nuan vanaha miäs ei voi olla niin vikkeläkinttuunen,notta kerkiääs usiamman kerran viikos Rovaniämeltä harkkoohin.Notta kylläö sä ny laitimmaasen erhehen menit tekemähän.Olsit ny laittana jalakoohis vaikka vaa punaaset pokserit!

vilukissi kirjoitti...

Meillä oli kerran pukkina mun oma äiti...melkein loppuun saakka päästihin kunnialla ja sitten se sano mun pikkuflikalleni, notta tuu ny mumman sylyhyn....

Anonyymi kirjoitti...

sain vähän vahinkos tän sun plokin ja aloon lukemahan. siinä menee mukavasti helevetin viiliä tammikuun alakuehtoo tlalanepantlas eli keskimaas - ihan oikiasti sitä se tarkoottaa tän kaupunkin nimi mihnä mä asun. meksikon laaksos. täälei kukaan praataa pohojalaasta, paitti minä ittekseni joskus. vilkasin tota sun jouluntoivotusta ja ajattelin notta sinne myös mitä parahinta alakanutta vuoatta, kun ei mailma loppunukkaan vaikka tänne monet ulukumaalaaset tuli sitä orottamahan. saksalaasilla on kuulemma oma punkkerikyläkin tuala lännessä, mihnä ny maijoja asuu, niitä joiren kalenterin mukaan ei siis ollu eres tarkotuus mailman loppua vaan uuren aijan alakaa. sitä mitä parahinta sinne, terveesin yks pohojanakka.