keskiviikko 9. marraskuuta 2011

täs ny

Ottaa pikkuusen pääkkylääsehen, ku muniin tähän juttuhun tarkootetun kuvan taivahan tuulihin.

Jätin koran (kota) ja pikkuusen hallusnani olovan kotoni sinne. Omahan olohonsa. Niinku kaikki diojen esittäjät ja kattojat tiätää, soli se kuvakohores justihin tuas sivulla, muttei ny justihin näjy. Kattokaa ny, tuas viäres soli.

Jätin täyrellisen hiliaasuuren jäläkeheni. Suret ja karhut tai sorkkaeläämet ei tykänny mun savun katkuusta. Ny niillon mun pihallani rauha, ku en enää kuumoota kiuastani. Yhyres toises taloos oli valot. Kehitys kehittyy.

Seikkaalin tulosnani siälä sun täälä. Yritin ostaa mullen hyvää puhelilinta Amsterdamin lentopaikalta. Ku toimittelimma kauppiahan kans pitkät tovit myyntikohtehesta, sanoo kauppias, notta hyvää hollantiahan sä höpäjät. En ostanu. Valehteli.

Mulloli näkööses oman pihavaloni kans toinen samalla kylällä. Kattoon lenkottimesta, nottoon
tullu toisehen maailimahan. Klasista näkyy milioonia lamppuja.

Sanoo tai mitä sanoo luantoihiminen. Sanoo ny vaan niin, notton halavempaa kävellä täälä muutama sata meeteriä ostamas palavelut, ku ajaa nelikymmentä kilomeeteriä suuntahansa. Olin Suames, rahat meni. Voin lähtiä sinne toistekki, jos Lotto onnaa.

1 kommentti:

Partapappa kirjoitti...

Ihmeellisii on noi kuvat, kun ne tolleen katoilee.