Ulukopohojalaasta höpinää

Vaitonaasta

2012-02-07T17:47:00.003+01:00

Poris on listitty autolla hengeltä joku lapsi. Anna mun arvata. Suarittaja on joku merkkihenkilö, mikon ollu täyres kännis. Jos olis ollu joku tavallinen satakuntalaanen vaikkpa Pomarkusta, olis leheres lukenu, notta keski-ikäänen akka ajoo kännis kakaran ylitte. Henki meni. Poliisin vaitonaasuus on rosmon suajalemisen tarkootusta

Suamalaanen häveliääsyys panoo pollarienki turvat tukkohon. Mullei oo syyllisestä mitää tiatua. Joku julukinenhan soon, ku poliisii viitti ottaa aikaa asian julukistamisesksi. Pitääsköhän kysyä asiaa Tarulta vai oroteltaasko uuren pressan valtakautta. Mä ainakin pirän jo lavittan reunoosta kiinni, notten julukistamisen kohoralla putuaasi laattialle. Tunnen Porin reunoollaki monta ihimistä.

Täs maas on toisin. Kuvitellunki syyllisen irentiteetti kirootehan heti leherille. Uhurinki rikostaustat setvitähän leherillä juurta jaksaan. Tämän maan oikeuskäytäntyä en ymmärrä muulta kohoralta ku siitä, notta hilipahtaa kovin heleposti konnille kolomekkymmentä vuatta selliä. Miksikä siälä sellis sitte tuloo? Ainaki entistä häjyysemmälle päälle.

Kyllä mun olis saanu valakata pressaksi, eikä mitää Saulia. Mä sentähären osaan sanua, miton mulla miäles. Tuallaanen mukasauli heilutteloo vain tuules huuliansa. Onneksi Manu sai aikanansa rajatuksi pressalta kaikki tyäkalut pois. Pitää vaan kuunnella sujuvasti Saulin lipiäkalan omaasta vinkumista.

Enoo kovin useen tarilla kuulellakseni tuata joutavanpäiväästä vallatoonta... Hyi tua.

Jyviä pussis

2012-02-07T15:16:00.003+01:00

Kaksmiälisen lukijan kunniaksi voin sanua, notton hernehen pyäriääsiä yks muavipussuunen pullollansa. Meinaan niistä tääkätä hernesvelliä, taas. Joo, soon mun miälievästäni. Entinen akkanikaan ei irvistele sopalle tai sylie siihen palavikinkuulla kyllästettyhyn herkkuhun.

Moon varmahan joiki perverssi, ku tykkään hernesvellistä niinku hullu puurosta. Lataa ja varmista, sanottihin silloon armeijas ku oli rokkapäivä. Molin kans ihastunu kropsuhun, mitä väärin karahteerattihin pannukakuksi.

Mitä tekemistä kropsulla on kakun kans, kysyv vaan. Ei mitää, mutta keittelen sellaasta melekee joka päivä. Sinäpäivänäku oon ahkera, paistan samaasesta taikinasta plättyjä, ohukaasia vissihin jollaki väärällä kiälellä sanottuna.

Moon viime syssynä koriannu hyvän saron omenista, pihilajanmarioosta ja tyrniistä. Kelepaa hyytelyä sivellä kropsujeni päällystykseksi. Vois maistua muillekki. Tällään muutosta aina neliä kananmunaa suuruksehen.

Kerraasti mun suunnitelma meni sytehen. Mulloli vain neliän kanan siältä kohorasta tullusta muikulaa. Mulla joinki yks klipsati asennuksesnani laattialle. En sitä ennen tiännykkää, notta komianaamaanen rakkini tykkää nualla kananmunan litkua kivilaattialta. Hyvät sille.

Laitoon jonaki päivänä spelt jauhua kropsusoosihin. Johonaki älykkyyres pirahutin liämehen auringonkukan siämeniäki. Tuli niin eksoottyista ruakaa, nottei sitä syäny sikakaa vinkumata. Aivan ku esimerkiksi, irvistelin yhyren palan kans. Voi olla, notta nialaasinki piänen kohoran siitä. Hyi olokoho. Entinen akkani ei maistanukkaa.

Huamenna keskityn paistamahan kurmesvelliä. Viälä en tiärä miton. Jos netti pysyy aukinaasena, rupian sianpirämemän aikoohin kuuklettamahan ohojesta. Tiärän, notta hyvää pakkaa tulemahan, vaikka tavallista vaan tarkootan.

Oikiasti mun keittotaitoni on samalla larulla, ku mun vasimen pualoohoonen kummisaapas. Innostus on kokkaamisehen kova, mutta tulokset on palio huanompia ku muurovellin tekemises.

Mutta sittekki, ku ollahan totuures mua parempaa sopankeittäjää on vaikia löytää.
Olis joskus arvokasta tiätää, kuinka joku yks, evri van, pystyy sotkemahan asiootansa niin palio ku mä. Tähän en eres toivo vastausta.

Ny paliastuu hylijättyjen äänien syy

2012-02-07T12:51:00.002+01:00

Mun tuloo imehrellä, notta minkälaasta sakkaa lehtien toimituksis nykyysin notkuu. Valehilla vissihin lisätähän irtolehtimyyntiä, ku väitetähän lööpis jotaki sellaasta mitei oo leheres mainaastu sanasellakaan.

Onneksi en uletu ostelemahan paperilehtiä nykyysin. Suamalaanen journallisitikka on menny ihan perseesehen. Mitä helevetin hyätyä mullen on siitä, jotta kustantajan palakkaama näppynaama saa aikahan lööpin, millei oo minkäällaasta arvua mihinää tuumooksis.

Mä huipentelen valaheellisen yhteeskunnan ulukopualelle. Mistä enää vois saara totuuren asioohin. Ennen oli totta kaikki, mitä leheres seisoo. Nykyysin ei änää yhtään mikää ei oo totta, paitti Pohojankyröös. Siinen oo viälä valehia rookannu.

Ei muuttua eres

2012-02-06T15:03:00.002+01:00

Kovin monilla ei oo sellaasta onnia ku mulla. Mulon sellaanen onni, notta saan kattella 2444 kilomeerin päästä lipiäkalaasen oloosta presssaa ja teinin oloosta runoolijaprinsessaa.

Jos poltan ny ajatuksellani passini, olokohon meny mikä olutta. Ruuneperi ei ollu Suamen pressa eikä kiveksis ali. Tiärän oikee hyvin, notton ruunebergin lähäres Ruaverellä. Kaikki kunnia sille maatiaaspaikallen. Oon jolloostikki ajellu lepikon torpan sivuuttekki. Joo, taisin painaasta kohoralla kaasupetaalia.

Kovin vaikia mulliaasen on käsittää, mikä enoo kunki pressaeherokkahan venehes lojuu. Soon niin, notta käsipäivällä tulis nuaren paremmuksin kans pikkuusen tutuksi. Jos molisin pääsny kären mittaasehen etääsyytehen, olisin pikkuusen mulioostellu silimihin. Niistä se totuus huakuu. Ku mun kyynärän varsi on aika lyhkäänen, mullon jääny Saulista nilikkimäisen räpeätäjän kuva. Enkä ny puhu ameriikkakahan kotiintunehesta taskuhomosta.

Kuulin kerran, ku ulukoosesta lässyttämisestä pian vastaava nilikki praatas vöyriäki. Kuullesnani en eroottanu lätinäs eres Kalapään dialektia. Oli vissihin jotaki hyppyrimäen tianoon flätkytestä.

Mä en olisi noillansa, vaikka palakanin maalaaset rupiaas uhkaalemahan uutta kiiltyokuvaa. Non lopuuksi turhia uhkaalut. Naapurimaan kustaaki on selevinny päläkäkästä, ku on pikkuusen vilahutellu Visaansa.

Mäki tekisin nuan

2012-02-06T10:09:00.003+01:00

Norialaanen miäspualinen koko kova suksimiän on joutunu arvostelun kohteheksi, ku ei oo haukkoona esintyvien toimittajien viäres ollu kiltisti, tai ei oo ollu ollenkaa.

Voin sanua, nottoon entinen suksimiäs ja entinen toimittaja. Entisiä on tittelit. Mua oikiasti vihastuttaa, jos Marit Björgenin hauikset on näyttävämpiä ku jutun kirioottanehen pullukkuapoijjan. Saattoo pränttääjä olla norialaanen.

Multa lähtöö Northugille täytenäänen lupa omahan käyttääntymisehensä. Moon nuukkoo nahkooneni tämän asian kans.

Moon imehisnäni, miton nykypäivän juurnalismi. Sitei enää oo, Saatana.

Ny en voittanu

2012-02-06T08:29:00.004+01:00

pressan vaalit oli mullen järkytys. Kolomella erellisellä huurollani oon osunu oikiahan. Nyt joku pualivallatoon lakia pikkuusen lukaassu äijä on tulova pressa. Toivon perähän Taru kerkiää siivota papiljottinsa ja kihartimensa vuakrataloosta.

Mä luulen vanhanaikaaseesti notta pressalla olis jotaki tekua yhteeskunnallises miäles. Ruattin vickanilla on. Toivoosin, notta Jenni pääsis eres likelle uuren äireen kohtaa, vikkania.

Moon alakaa perinki ollu sitä miälipualta, notta kansa ov vääräs ja mä oikias. Elon monttoosilta raitioomilta oon neliä kertaa suvaannu äänestää. Kolome on menny kohoren, mutta viimmeenen huti siappoo mun kaaliani.

Enoo ollu stoolperinkää kannattaja tai Paasikiven. Saaton olla viälä märkä nuatten suurmiästen aikoona. Sitte tuli instituutio Kekkonen.. Sitte ku joskus valakattihin Virkkusiista ja muista epäonnistujista päällikkyä, kakarooren miälestä sen viraan nimi oli Kekkonen.

Mä en rupia simppaalemahan, vaikka pikkuusen pörhistelen niskavillojani. Solis oikia asia, notta mun olis valakattu pressaksi. Tällällääsin heti ittelleni valtaoikeuksia ja kurmoottaasin kaikkia valtaa kohtahan häjyyleviä. Tällääsin piruuttani uuren liikennessäännön voimahan, En tarttisi mitää eruskuntaa lainsääräntöhön. Mun päätökselläni pyärällä sais ajaa väärää pualta, ku se on likkennesolosuhteesihin nähären järkevää.

Järien käytön rajaasin osuuskaupan tuulikappihin. Siälton aina tullu parahat tiarot ja toimintamallit.

Jos mua maan pressaa, uskaltaas joku laittaa jollaki lailla eherolle sanoosin, notta rupia itte presitenksi. Varmahan julukisuuren peleko ja olemattoman vastuun kanto hilientääs näykkijän.

Rosmot kökkähän

2012-02-03T15:02:00.001+01:00

Ku valtio pistää hynänsä uppuavahan Kreikkahan jää poliisien hommat ny pualitiähen. Roistoolle tuloo riamuusat temmellyskentät, jeparit vaan istuu poliisituvalla. Ei enää tartte soittaa hälyytystä kunnan toisehen päähän ainuaa poliisipartiota varten, ku itte meinaa rosmoolla kunnan toises pääs.

Epämuarikastahan soon, jos pankkirosvous teherähän taoven kautta. Mutta nykyysin on yllin kyllin aikaa opetella vaikka minkälaasia murtohommia, ku jetsonit ov vaan varalla. Minkähän tähären. Miksei niitä päästetä suanoomahan kullan kans ja sitte saunanpäälle maata.

Moon harkinnu ainaases viisauresnani, notta rahapulaanen valtio sais säätää lain, notta rosmot joutuus etukätehen hyväksyttämähän suunnitelmansa peräpukamista vaivaantunehilla pollariilla. Ja sanktioota pitääs olla myähästynehestä suunnitelman hyväksyttämisestä.

Jos rosmous on tullu niinsanotusti improvisooren iliman ilimootusta, lahajotattomilla pitääs tällääses tapaukses olla oikeus pualehen saalihin arvosta. Tiätysti konna pitää päästää vapahaksi uusia urotekoja orotelles. Ilimoottamatoon rosvous pitääs kohtuuren nimis tällätä prossan kiinteistöverolle.

Mä enoo oikee päässy päätinkihin, kuinka hengeltämerikokset ratkaastaas säästökuurin aikana.
Yks hyvä eherotus tuloo lehteriiltä. Hai, Santeri vapahaksi ja vainajalle pikku sakko.

Kerran lenkonehes yks mun vanaha tuttu, umnpiuskovaanen nykyysin, toimitteli käräjäsaliasioosta. Äijällä oli joskus ollu toimisto käräjäsalin seinän takana ja puhelimensa oli ollu ainut koko taloos. Yhtenä päivänä oli tullu soitto Alajärven Möksystä. Hai, Santeri täälä. Viitikkö sanua sille käräjätuamarille, notten kerkiä tänäpäivänä sinne. Huamenna mullolis enemmän aikaa.

Rengaslukko

2012-02-02T11:37:00.004+01:00

Joku itäsuamalaanen älykkö oli osannu kuuklettaa ulukomaisen rengaslukon. Toimehen, omasta pajasta sitte tuli parkkipirkkojen ihaalema keltaanen tuates.

Varmahan hyvä asia, mutta sana rengaslukko? Keltaasehen häkkyrähän oli tällätty liimapaperi, mihinä seisoo notton rengaslukko. Kuka vintturoottoo Suamen kiältä? Imehtelen. Kuvista päättään kysymykses on jonkillaanen pyärälukko. Ylehensä rengas on vantehen ulukopualinen osa.

Jos mun museoautohon joku tuumaas pistää pyärälukon, multa menis aprikooren viis minuuttia aikaa siihen ku kruuvaasin koko pyärän irti ja heittääsin sen ketuulle ja vaihtaasin varooksi olovan pyärän tilalle.

Ku en pirä kravattia kovin useen, mullon aina kären likellä tyäkaluja. Niinku akulla käyvä kulumahiomakones. Ei kestä kovin kauaa, ku oon viillelly keltaasen hämmähäkin polovet poikki, jos joku olis keksiny tällätä sellaasen johonku mun lelun pyärähän.

Oikiasti asiaon oikee hyvä. Toivottavasti pyärälukkoja saarahan suamen kansaavälisten erustustojen etehenki. Tiätysti nykyynen pääministeri ja tuleva pressa naapurimaasta lähärättää maksukyvyyttömille kansasalaasillellensa akulla käyviä viiltimiä, notta pääsöö kurmeeautolla kotiansa.

Tiärä sitte.

Rakit räksyttää

2012-01-25T18:20:00.004+01:00

En tiärä luulenko ittiäni joinki fiksuksi kansalaaseksi, ku mua ärsyttää kaharen peressaeherokkahan perähän tullu rakkimainen räksytys. Kumpikaa ei oo säästyny, ei sakke eikä pekka.

Joku juurnalisti totes räksytysten ollehen ennen ABS:n paariis. Sosiaalinen meria antaa jokahiselle kanava tintaalla verhon takaa mitä ittelle lystää.
Kysymys mistää kansalaasten vapauresta kiakua kukin omalla tunkiollansa ei oo. Oon remokratian kannattaja. Joka kylällä pitääs oikiasti olla joku sekoolematoon kellokas, joka vetääs karvahatun korvia myären päähän nualle räksyttäjänörtiille.

Menny on ny olutta.On vaikia enää käsittää, notta kansalaaset olis enää koskaa yhteestuumasia. Kotien riuakkusmiset, nyrkki hellan hallittijaa vastahan. Jotenki itkeskelen täs kehitykses. Uskon, nottei meillosi enää mitään tekua, jos irän suunnasta tulis rajan yli möliseviä suamimaan uusia hallittioota. Ruki veer. Isis tai tavaris? Kiitos kysymästä:

Olis oikiasti kiinnostavaa tiätää, kuka haluaa viärä Suamelta täyrellisesti puallustruskyvyn. hynää riittää vissihin kenraalien ylellisehen elämähän, siinä se. Älytööntä on halavaannuttaa maan pualustuskyky kokonansa. Hurrit ei tänne tuu, mutta hiippalakiilla on elämä ja ajatuksensa katees ja pahoon. Niiltä voi orottaa vaikka mitä.

En oo siitä enää katkera, ku uraalin tualtapualen tuli hiippalakkia viaraalemahan mun kotokyläs ja poltti olokivalakioolla kaikki aikuuaset miähet. Akat raiskattihin ja kakarat viätihin paremman maailiman elon tyrskeesihin. Mun suvusta jäi jälielle ainuana jostain kumman syystä taloollinen Raakel Turppa.

Vaikkon rajan toisella pualella kans pian mukavaalit, on otollinen tilannes putiinin kävellä tänne hyvällä yhteityällä ja avunannolla valakattuna. Pressalta on aikoja sitte nipistetty korvamerkit ja mikä on maan hallitus? Suurin osa on jonku yhyren asian kiakaalioota, niiku joku rillipäinen nuari ministeriflikkaki.

Sytehen ja savehen ollahan menos. Hyvä me.

Käyttö ku käyttö

2012-01-24T17:17:00.002+01:00

Mun enerkiani eli älyn osamäärä ei piisaa ymmärtämähän lehtitiatua, jonka perähän Kauhavalla on sotahommis tapahtunu seksuaalinen hyväksikäyttö. Oon varmahan ollu liika kauan rästäsvuaros, ku en enää ymmärrä äiteeni opettamaa kiältä. Mitä tuallaanen uutinen oikiasti tarkoottaa, kysyv vaan.

Minen käsitä, notta mitä paheksuttaavaa tuas hommas on ollu, jonson hyväksi käytetty. Mullen hyvä -sana on hyvyyttä ja häjy pahuutta. Mullekki on sanottu painokkahasti, notta hyvästi. Jos nuan joku sanoo, eikoo silloonki piäni kipinä elontiälle olemas? Hyvästi. Mikä vois olla kuvaavampi ilimaasu karmiahan kohtahan. Eherotan: jätskiä tuuttihis.

Ku mä seuraavan kerran haluan jollekki paluuperän elämästäni, sanon pahasti. On kumma juttu, notta tuallaanen sanonta voi vaikkapa ontua. Ku mä sanon myänteesesti, notta hyvästi, asiasta tuloo seleäksi kiälteenen sanomani esille.

Paluuperä on muutoosta jänösen sivuhyppy silloon ku se harhaannuttaa takaa-ajajaansa. Niinkku jotaki jästipäistä koiran retkua. Mun rakkini ei oo retkuja.

sen siasta

2012-01-24T11:22:00.003+01:00

Oon köpelö ruakataiteelija, myännän, muttei menny siat eileen perseesehen. Joku jo mut aikoja sitte jättäny imehinen sai suupiälensä makoosahan hymyn virnesehen. Olis varmahan maistunu muillenki.

En oo niin hyvä, ku saattaas jutuustani päätellä. Kuukletan jonkun sopan eli ruakamössöhön kohorallen ja annan pikkuusen yläkaalilleni muhimisaikaa. Jonson joku joskus osannu teherä klimppisoppaa eli veripalttua, miksen mäkin? Kysyv vaan. Tämä joku keitti tai paistoo eileen spelt -jauhoosta kropsua eli pannaria. Koirat syää tuatosta.

Oon jokseenki ykssilimäänen keittäjä. Nimenomahan keittäjä . Mum miälestä mikää muu ei oo ruakaa ku kunnon soppa. Teen joskus töhönöruakaakin, ihan kurmeeta, mutton mulla vatta täynnä ruakaalun aikahan. Oon saanu tiskitrasua ympäri korviania aiheesta. En tykkää töhönöevähistä.

Ja sitte a la aijankappyra: Tällään ehtoolla kuivatettuja hernehiä vesivaasihin. Ku heräätn aamulla, ostan lähikaupasta palavikinkkua. Koitan jollakin konstilla seleventää ittelleni, onko se fläsä sualaasta tai ylisualaasta. Itte tällään sualaaset rumihin osat pitkäksi aikaa vetehen laimentumahan.

Suaritukses jo kärsätuntuma saa ihimisen hyvälle päälle. pian saa lusikoora hernessoppaa muatohonsa. Oon ollu sev verran kulukeella, norttoon oppinu joltaki rusentamahan sinappia keittohoni.

Jaa, jotta täskö ne kokkaamisen ohojehet oli. Voisin puhua oikiasta kaalisopastaki kuinka kauan hyvänsä. Osaan keittää tikkuperunootaki ja kanan peffasta tullehia melekee ympyriääsiä.

Jollaki imehellisellä selityyksellä oon pysyny hengis. Ev viaraale soittoruakaloos, enkä muiskaa ravittemapaikoos. Huitelen vai soppiani takaraivohon päin, Joo.

Sijaa

2012-01-23T10:44:00.005+01:00

Mullon vilipooses kaapis muutama sianperseestä silipaastu lihanpala. Luanto panoo hanttihin, mutta meinaan väsäästä fläskiistä murkinaa. Tiärän varmahan, notta hauvelini raateloo tuatokseni mulle millään lailla maineesemata. Jos ei kelepaa imehisillen.

Minen ny oo takuus hommistani. Oon tuumannu kipristellä persetposkia kuumalla suamalaasella paistinpannulla. Non ruskioota homman jäläkehen. Tällään rumihin osat pöyrälleni, sille lekkaamislaurallen. Tökin rumihin osahan pistiöömiä Ingvar Kampardin firman puukollani.

Sujutan jokahittehisehen tekemäni haavahan viherpippurin. Minen tiärä kuinka pippuripihivi teherän. Mä kumminki tällään fläsäni uunihin ja kyttään koko aijjan, mitä oven takana tapahtuu. Minen tiärä kelloosta mitää ja saan kypsymisaikana rauhan teherä perunapuurua, sotkua, muusia, pyreetä...

Uskon, notta maistuus muillekki. En tiärä mitään kohtaa maailimaa johona olis paikka, johona sais parempaa evästä ku täälä meillä. Tunnen itteni jokseeni kömpelöksi ruakamestariksi, mutta voi herran tähären tämä kumppanini on täydellinen virtuoos ruaan tälläämises, vaikka onkin ylioppilas.

Ja sitte viälä: mun älläänen ylioppilas flikkani on ihan maharotoon ruakataikuri. Mihinkä tämä maailima oikee menöö?

Ääneni

2012-01-13T13:21:00.003+01:00

Mun ääneni oikiasti ei oo viskin tai piarun polttamaa kähinää. Tiato on tullu, notta huamenna meen rähäjämän johonku pappilan äänestyskoppihin. Voin piirtää kuponkihin falloksen, niinku olin piirtäny yli neliäkymmentä vuatta taapperi. Isäni oli silloon äänestysaluehen toimitsija.

Äitee tunnetulla kipakalla sopraanolla muistutti mua, nottollahan äänestämäs. Mun numeroni oli kuva joskus nähärystä imisen kohorasta. Jos mun pitää mennä lähetystö ilimoottamahan huutamispaikkahan, koristelen sitä erellistä kuvaa oikee kyllä.

Mä haluaasin, notta oikiat johtajat johtaas Suamia, eikä heleppoheikit. Vaihtoehtoona on suamia murtavat öykkärit tai konnuuksillansa pesämunansa tianannehet siloposket. Ne tiätää kuinka rosvotahan. Paitti, notta toivoosin maahani eres alakeelista demokratiaa. Pikkuusen hilipittää mun kaalin yli, ku eruskunnas hallittoo julukisten patteri. Joku on nopiaa kävelevä, toinen osaa kirioottaa toispualista, yks on pantu telakalle uupumuksen tähären. Mitä hyätyä maallen oli, ku jonku ministerin naama oli ollu komiee ku toisten.

Samaa päättämättömyyren uupumusta on EUski. Minen millää konstilla saa kaalihini, notta iataliaanen meppi Pietro Mennea vois olla kyvykäs hoitamahan maanosan asioota, vaikkon pinkonu satasen alle kymmenen sekuntin ja parisataa alle kaharenkymmenen sekunnin.Varmahan nopeuresta on hyätyä, ku menöö tukkimahan puheenjohtajan antamia kusipäisiä puheenvuaroja.

Joku voi väittää vastahan: mum miälestä reiru pualen Suamen eruskunnas on pilipaliporukkaa, jolla ei oo minkäänlaasta tiatua lainsäädännöstä. Mullekki tuttuja naamoja on riakkumas eruskunnas vailla minkäänlaasta kansan edun mukaasta käyttääntymistä.

Voisko lentoemäntiä kopeloova Paavo olla mun luatettava esikuva? Voisko Sauli olla mitään, ku junttas kankohonpäälääsen valtiomiehen kansan eres juurihullikkahan? Mitähän hyätyä pressan hommihin on, notta osaa kävellä nopiaa.

Mun ylivoimaanen suasikki on pidee. On pikkuusen erustava persoona. Myhäälisin täälä omas kammiosnani, ku muummaaalaset imehtelis, notta mistootta saanu tuallaasen komistuksen hommihinna. Oon maharollisesti kruksaamas tuan nimen ruutuhun.

En tiärä

2012-01-12T15:21:00.002+01:00

onko tämän maan pääministerille hyvä vai huano asia, nottei osaa kunnolla toimitella vallaskansan kiältä. En osaa tiätysti yhtää sen enempää ku sukupualisesti karvaasihin rintoopiälihin miältyny premiäärikää.

Huamaan, notta erustajat naureskeloo pulupeetisnansa ja lähtöö miälenosootuksellisesti kuseskelemahan pääministerin puheen aikana. Mullen käyttääntyminen os tosi typerää. Di Rupo puhuu niin selekiää kiältä, notta oksat pois ja pala larvaa.

Mollahan tämän maan pääministerin kans varmahan samalla kurssijaksolla. Mum miälestä italialaanen emigrantti puhuu tavattoman selekiästi maan valtakiältä. Voi olla, notton unohtanu perunan suustansa ja sikäli puhes kuulostaa toiselle emigrantille kunnolliselta.

On tosi naurettavaa, notta tämän piänen maan suurin poliittinen saavutus on kiälellinen suvaattemattomuus. Maa on jo jaettu kiälen jäläkehen kahtehen hallinnollisehen alueesehen. Mum miälestä franskoka puhuva Di Rupo on tosi sympaattinen ku oikee tosisnansa toimitteloo maan valtakiältä.

Oon suames asunu liki kakskiälistä seutua. Oon itte touhunnu sen toisen kiälen aluehella suurimman osan elämääni, enkoo koskaa nähäny kiälipoilitiikkaa pualin tai toisin. Silloosis hommis oli joskus pikkuusen vaikiaa, ku Vöyrin Kalapään vanahat isännät puhuu kiältä sikin sokin. Siihenki auttoo se, ku puhuun pakkoruattia turnipsiniskoollen. Notti mun hyväntatoosena puhehen yrittäjänä. Jonku aijjan päästä opiin niiren murtehenki, jolla päriäsin jopa Maalahares ja Skoones.

Mitäs täs

2012-01-12T11:19:00.003+01:00

Mua ei huvita enää blogaaminen, kus ei huvita ympäristyänikää. Saatan ujeltaa joskus jossain muualla. Olen oirehtinut jo pitkään. Dokumenettejakin on jäänyt jälkeen.

En laita yhtään ainutta tuotostani talteen eli muistoon. Minulle on ihan se ja sama, mitä olen örissyt. Blokkausaikani siirtyy ihan itselleni. Kernaasti kirjoitan omaan latikkooni myöhemminkin.

Minun tahtoni on lopettaa tämä luukku viikon sisällä. Avaruutehehenhan tämä blogi jää iäisyyteen asti. Jos pystyisin poistamaan hallintajalat tältä kanavalta, tekisin niin, kukaan ei voi.

Aamen.

Sais äänestää

2012-01-12T09:42:00.003+01:00

Mulle tuli virallinen paffi, notta saisin huutaa tarua seuraavan pressan perähän. Ihan oikiasti mullen on ihan se ja sama kuka saa lautasensa.

Kävelijä, terroristi, pidee, Sirkka minä ja Pekka, mutta Paavo, ei ahrasmäki, vaan oikia Paavo. Siinon ainuana koko porukas valtiomiähen elekeetä. Joku , tarkootan jalaskämppämiästä.

Taiteellinen junioriakkansaki olis kyvykäs pressaksi, mutton SAULI pahoon pihalla. Pressalla pitääs olla tunnettuuta niiinku Kaisa Mäkärääsellä. Osuu seittemän kutia taulun sivuutte. Kaisa vois ammattitairollansa sivuuttaa kaikki pöliät asiat ja sanua, notta huamenna tähtään pilikkahan ja lopetan naureskelevien variksien jahtaamisen.

Ku reposaarelaanen painija heittääs akropaatti Putiinin lindeenistä landeenihin. Siinolis pressa Eino Gröönille näytön paikka. Minen tiärä, notta ulttuuko mun ääni krokotiilien maahan. Florirashan eikka rääkkää krokoja.

Äijänkäppyröiden

2012-01-11T18:19:00.004+01:00

Oon taas kerran hukannu suaran valinnan omahan blokihini. Ei oo imes ku, sormeni on ku paketista vapahutettu nilikkuunen nakkien läjä.

Kuuklesta sai seleville, miton äijänkäppyrä. Johonaki osumas se tuli mua kohoren, johonaki tärskys selevennettihin sanan merkitystä. Ev viittiny kattua siitä toisesta tiato-ohojelmasta, nottonko niillä parempia seliityksiä.

Ev vissihin oo loukannu mitää desing -lakia, ku oov viäläki äijänkäppyrä. Jos kukaa ei oo viälä varannu mun nimiäni tuatestarkootuksihin, mä voisin alakaa itte hommihin. Jos joku likipiiristä osaas hongkonkia, voisin lähärättää sinne piirrustukset vaikkapa äijänkäppyrän klyyvarista.

Jos tuatettu muavilelu valtaas markinoota, voisin tällätä skannatun kuvan isoostavarpahastani tehtahalle. Aivan hyvin mun viiksistäni sai torella suuren implantin mallin huanua ittetunua kärsiville.

Muutaman sekunnin perästä tämän julukaasusta lähtien, mun nimimerkki on varaasteettu mua koskemattomahan mulukkuhommahan. Arvaan vaan.

Jotta näin ny.

Tämä on nähty kärestä pitään

2012-01-10T14:22:00.003+01:00

Jonku merian jäläkehen Suamen terveyshualto on haaskannu milioonia ekuja epäonnistunehisihin terveyrenhuallon it -projektiihin. Ei oo mikää imes tua.

Joku ohojelmiston uusinta varmahan onki epäonnistunu, jonsei kukaa osaa sitä hyäryntää. Silloon on menny lantit hukkahan. Olis varmahan pitäny käyttäjäkki valamentaa tai uuristaa.

Itte hiipparoottin jolloostikki valtion firman kuluunvalavontakortiilla muka töisnäni. Mä en oo ollu koskaa millää lailla väläkky tiatokonehien ajatusmaailiman kans. Mutta siinä firmas mun oli pakko havaata antikristuksen aikaaset systeemit. Mulle tuli tekstinkäsittelyojelmaksi Teko 5. Pikkuusen hymyylytti.

Riahuun siälä omalla vakanssillani antiikia vastahan. Ajoon oikee lentokonehella muutaman tyäkaverini kans tiaron konsultaatiohon. Soli isoo firma mihinä kuhuniin. Sain läppärin tervetuliaaslahajaksi konsultilta.

Joopa joo, tapahtuman perästä uusittihinki jotaki systeemiä. Mun pisti pikkuusen vihaksi, ku olis pitäny joku suunnittelijan tiatokonehella suunnittelema värkki tyästää maakunnan tehokkahimmas tyästökeskukses. Joo, haalarimiähet sitte näpytteli tupakki suupiäles niitä kallihia värkkiä ruatuhun. Suunnittelija olis voinu saman homman teherä tiatokonehellansa. Tiato olis menny suaraa tyästökonehellen, mutta sitä keltaasta johtua ei ikinä saatu äntihin.

Tosi turhanaikaata oli uusia mitään systeemiä, niinku ny lääkintöhallitukses. Jos konehien ohojelmat on kymmeniä vuasia käyttäjiänsä erellä, voi syyttää ohojelmaa tiätysti ja koko systeemiä. Moon ollu tiatokonesaikana mones firmas töis ja oon huamannu, notta parahakkaa duunarit ei oo koskaan käyttäny eres kymmentä prossaa konehen tarionnasta.

Voi olla, notta konehien käyttäjien taso on parantunu. Luulisin niin. Ensimmääsellä ATK kurssillani mulloli huuli pyäriänä. Joku konttorirotta huuti opettajaa hätähänsä. Sen oikianpualoohooses käres ollehen hiiren alusta loppuu. Tuli pöyrän reuna vastahan, mitä mä ny teen?

Ruakaa kasvatetahan

2012-01-08T19:53:00.005+01:00

Minen oo tiännykkää, notta talitiiaaset ja punatulukut on maav vilijelöötä. Lintulauralla ne ny kasvattaa uutta satuansa. Voi olla merkki siitä, notta tulevaasuures tuloo huanosti ruakaa, ku noon ottanu ruakintansa omihin nokkihinsa.

Tosi rauhaasta joulunaikaa on ollu. Jokku on ajellu autoollansa kanavihin ja jokku on ajellu rekoollansa kakstasotiän toloppihin ja jokku on muutoon vaan tahtonu jonku toisen hengiltä. Ei pitääsi lukia lehtiä.

Moon monta kertaa imehrelly, ku täälä viätetähän juhulia palio ronskimmin ku kotomaas. Varmahan täälä huumehis hörhööllähän. Ny jo oon oppinu eroottamahan katuvilinäs hörhöt. Maalaaspoijjan ajatukset on niin lapsenuskoosia, nottei mitää kuriaa haluaasi nähärä.

Mullon ollu yleespätevä konsti joulunaijjan hommihin. Rakiille runtua ja oikee kunnolla. Ja ittelle samalla. On ollu onni nottei oon mulla ny kaluumet tai luntioomet porottanu ja ollahan retkuultu oikee tuntikausia ihastuttavis paikoos. Koirien tähären on menty monehen maahan rypemähän. No, viarahat maat on tosi likillä.

Mä ev voi mitää luantoelukooren oloosille lelukoirille ku ne kattoo mua suaraa silimihin ja keikuttaa saparuansa. Joo, joo, tällään kummisaappahat jalakahani....

Vähä araastellen ny meinaan pirättää maav vilielyksen. Kipiää ottaa ajatuskin. Ostin pualen kilon klöntin parsakaalia 49 sentillä. Sipulit ja potut maksaa niin vähä, notta mäki löyrän aina sellaaset latit pöksyjeni taskuusta.

En lupaa mitää, mutton järietööntä ja helevetin kallista haaskata aikaansa perset pystys krekoolimaas, ku kaupasta saa mun tuatteheni pitkähänsä kiittämällä.

Satsaan koirien ja itteni ulukooluttamisehen.

Voihan nenä

2011-12-31T13:18:00.002+01:00

Suamalaasen kiskoliikentehen "firman" pomolle maksetahan milioonia ekuja poonusta. Tälläänen pikkuusen sivus mulukooleva kansalaanen kysyy, notta mistä??? Joo, junat ov vissihin pysyny viimme aikoona raitioomilla, mutta kukaa ei tiärä koska sellaasia italiaasia tai ryssälääsiä kyhäelmiä kulukoo.

Tosi hinua, ku veronmaksajat antaa VR-pomokoiralle naksuja, notta viittis jotaki teherä. Jollaki kuupalakalla ny on tiätysti tympiää inahrella mihinkähän suuntahan.

Saakohon nannaa firman pomo tai ei, sen "firman" hommat on ku jostaki laihnahousuusta. Mullon jonkullaanen ymmärrys monellaasihin asioohihin, ku oon jo konenu kansalaanen. Maksan joka kerta VR:lle alle saran kilomeeterin matkasta pualet koko 2450 kilomeeterin kotomatkastani. Tuntuu jotenkin epäreilulta.

Moon paree kakstoista vuatta ollu pois ähkymaasta. Silloon tällöön kävääsen ja saan joka kerta pintaverenkiarron punottaman nahkaani. Ja aina sen VR:n tähären. Moon hyvis aijjoos erämaa-asemalla Parkanos. Juna tulee kaksikymmentä minuuttia myöhässä. Joo, ja mullon jonku lentokonesfirman kans kontrahti olla johonku määräaikahan konehen ovipiäles norkoolemas.

Kiitos nopiat jalaat, enoo viälä kertaakaan joutunu kauhiahan möhölätilantehesehen, nottolis pitäny kuunnella koko yän liämiruakittuja kansalaasia johonaki terminaalis.

Viime kerralla mullolis pitäny olla reirusti aikaa kattella tamperehelta se paikka, mistä pitkätaksi lähti. Joo, silloonki ukkopekka oli niin myähäs, notta paniikis onnistuun nappaamahan vauhrista viimmesen dösän kiinni.

Jos ei huutaminen olisi kuulunu kuskin korvihin, olisin ollu seuraavan yän Omena-hotellis ja kattonu pornokanavia budjetin antamas määrin. Tuskin.

Yhteiskunnassa liehuu taantumuksen viiri

2011-12-23T22:02:00.003+01:00

Otsikko oli jostain muusta, mistä meinaan toimitella. Politiikka en kääntele pikillä tikuullakaa, en uskontua. Noon mulle iliettäviä asioota.

Yhtä iliettävä aihes on, ku Ranskas ollu kauhia paniikki, ku joillekki on tällätty muavikikit. Niistä kikiistä ov vissihin tullu komplikaatiota ja ne pitääs ny nopiaa repiä ehejän nahaan alta irti. Suameski on tullu jo kova hälyytys.

Joku kansanlasku menöö suurinpiirteen niin, notta sitä sait, mitä tilasit. Mä en oo koskaa ennen ottanu minkäällasta kantaa siihen, notta akkojen tuloo tällätä muavia nahkansa ala. Soon ollu mulle niin pöyristyttävä asia, nottoon pitäny siävän suukkuni tukos.

Nykku asia on tullu kauhuna julukiseksi, sanon mäki mitä ajattelen. Jonsei jonkun törsöttimet pullota pairan läpi, mitä sitte, kysyv vaan. Viälä moni nelikymmentäluvun maaottelusta kotoutettua veteraania kantaa viarahia kapistuksia kehosnansa. Nei oo kummiskaa tällööttäny romua millää lailla vapaaehtooses henges sisuksihinsa. Ihan vapaaehtoosesti iränpualohoosesta suunnasta truiskii nikkelinpaloja ja rautaromua, mutta vastahanottajien myätämiälisyys on kyseenalaanen.

Joskus kattoon johonaki maas järkyttävän telekkariohojelman Em muista millä kiälellä se oli. varmahan engelandiksi. Sen nimi oli Hollywoodine miehet. Ja taas, millä kiälellä se nimi oli nuan. Ajattelin kuuklettamista. Siinä urhot pirenti ja paksunti kusetintansa. Jollaki oli onnia, pahimmis tapauksis koko värkki märäntyy.

Mä sanoosin ittestäni, jotta pitääs laitattaa tekosilimät ja hörökorvat. Varmahan rupiaas prutkimahan.

kyllä kelepaa

2011-12-23T14:33:00.005+01:00

Vikka sotkenki taas tiatokonesta vailla rilliä, mun tuloo sanua nottei oo ny tuskanuitua. En mässääle satakilooseksi, niinku yks täkäläänen valtiopäivämiäs uhkaa teherä. Se meinaa purottaa eluansa. Jutus ei selevinny, nottonko sen pualiso luvannu aluusta asti rakastaa miästä. Luulen, nottei ainakaa kokonaasena.

Mullon jääkaapis palavikinkkua ja muuta lihaa niinku sukuhauras. Oon pannu jouluruakani hernehekki jo paisumahan vetehen. Huamasin notton sinappiaki jääkaapis oikee kyllä. Hyvää taitaa tulla, vaikka ihan tavallista tarkootan.

Tällään ainaki neliä kananmunaa kropsutaikinahani ja tiätysti oikiaa kikkimaitua eikä mitää luriua eli huitua eli klonnaa. Vissihin syän tänäpäivänä viälä kaalisopanjämät. Soon kans mun oikiaa herkkua.

Huamen ehtoopäivällä enoo mikään äijänkäppyrä. Moon oikia joulupukki, mikä on nuliuttanu poron pulukkaa Korvatunturilta Rovaniämen lentokentälle. Siältä pukki on sitte lähteny ilimalaivalla lahoja jakaman. Kelit on niin huanot pulukkahommihin. Toivottavasti kentän lentoemot muistaa antaa jäkälää kulukuneuvolleni siälä Lapin etureunas.

Ku mun seuraavat hommat on kovasti globaalisia, tuummostelen notta ottaasinko kaikellaasehen solokotuksehen tottunehet huiskuhännäkki takaritsille. Meinaan teherä nimittään kiarrokseni pukkimuarin koslalla.

Haasteellistahan mullen on sekin, notta saan haastaa terveesiäni ainaki neliällä kiälellä. Saas nähärä kuinka neliäkymmentä vuatta hauruksis ollu saksan kiäli onnistuu. Hollanti ja enlanti om pikkuusen tutumpia, mutta kuinkahan se ghana sujuu? Joo sen maan kiäli on engelan. Mutta yhyres tuvas on viäläki eksoottisemmasta paikasta tullehia viarahia.

Pitää täs pikkuusen ruveat opettelemahan roolin sanoja.

kyllä kelepaa

2011-12-23T14:33:00.001+01:00

Juhula vissihin tuloo

2011-12-22T15:07:00.004+01:00

Joka torstainen juttu on, notta meen kuumennettuja kanoja myivän kanakauppiahan luukulle. Sanoon, notta hyvää päivää, kirvesvartta.

Mulloli jokku reikääset haalarit ylläni ja kauppias tiarusti, nottonko sulla isookin projekti menos. Selevitin sitte sille, notta yhtä pöyrän kantta oon yrittäny färittää. Sitte sen muistoos kolahti, nottoon jostaki finelandiasta. Ku mun syy ei oo, jottoon siltä kotoosin, tunnustin taas.

Jollaki korvanpualiskalla oon epäälly sen kauppiahan muistia. Voihan sillolla muistihäirtiöötä. Ny kysyyn, notta minkä ikäänen oot. Präiskääsi sellaasen numeron, notta pystyyn päättelemähän notta soli viistoista piänempi ku mulla. Se numero.

Kovin oli iloonenn ilimes. Ei mistää ainehista, otaksuun. Kysääsi sitte, notta kuinka meinaat joulua viättää. Tunnustin, notta teen muuriparallisen hernessoppaa ja muutan pihanperälle telttahan rakkieni kans. Mua pikkuusen silipaasi, ku mokomaki kanakauppias ei ottanu toresta.

Naureskeli ja luuli mun juttuni olovan vitsi. Sitte mä hiippaalin lähikauppahan piimää ja juarulehtä ostamahan. Mä en pahammin osaa pomiloora tällä kiälellä, mutta osaan lukia melekee hyvin.

No siinä sitte kaupan eres oli hehkeetä nuaria flikkoja. Nolis myyny mullen jotaki. Mä sanoon, notta kattotahan uurestansa, jos mut päästetätähän kaupasta pihallen. Kyllä siinä sitte taas piti töpätä oikee kunnolla, kaupan eres. Ostin miälisnäni jonku suklaatortun ja tiarustin miltä kylältä ootta tullehet. Joo, ei siinä mitää, mä älysin, mutta sitte mä rupian arvoottelemahan, jottoottako kymmenen ikääsiä.

Kyllä rupes paapan silimänmulukuaaset punottamahan, ku yks hento ääni sanoo, nottollahan viistoistaasia. Mua rupes oikiasti hävettämähän. Ei pitääsi mitää arvioota enää teherä.

Mun suuri vika tai vaiva on se, jotta pystyn toimittelemahan aina ventoviarahienkin kans. Mä en tällää ovia kiinni, jos naapurin ovi aukee yhtä aikaa. Mun hyvä kiäli on Suami. Jos en sitä saa käyttää, höpäjän täyttä sekamelskaa. Runkona on ruatti, saksa ja enlanti. Ku veivaan sanomaani eri versioolla, saan itteni ymmärretyksi. Jos nyn taas totta höväätähän, oon jo jonkullaanen hollannin puhuja.

Kaikki hyvä alakoo siitä, ku olin kurssiilla. Kässäsin kuinka kiriaanyhyristelmät mainaastahan.

siivet poikki

2011-12-21T16:03:00.002+01:00

Kaukaa kattuen tuntuu tosi erikooselta, notta Rengoonhariun lentokoneskenttä meinatahan tällätä kiinni. Kunnilta on lypsetty eurot poikinensa liikentehen ylläpitämiseksi. Mä pikkuusen imehtelen seurun joopas eipäs touhuja.

Erellisen kerran lentoliikennes pirätti Pohojammaalla vuanna 1968. Silloon Kauhavan lentokentälle ajettihin riihittemisaijjasta hualimati kaikki maharoilliset puimurit ja kavamiskonehet. Toveri Suamesta kattuen iränpualohoosesta suunnasta ajoo silloon hirviällä kolinalla Tsekkoslovakiahan.

Asiat ov varmahan viäläki salaasia, kus pitää vissihin ollakki suuren ja kaunihin viäres suijaa. Satuun silloon olemahan ruarus Lappeenrannas. Oltihin lähärös viikonloppulomille. Vääpeli tarkisti, notton kaikkilla knapit kunnolla kiinni ja jalakuumet kiillos. Siihen sitte tuli komppanian kiriuri sipajamahan vääpelin korvahan. Eiku kämpille takaasin ja jokku ilikiät tyävaattehet ylö.

Rupes asia pikkuhiliaa valakeemahan, ku iränpualoosen maan suunnasta luuluu kaupungin metelin ylittävä kolina. Kaupungin ylitte lenti satoja viarahan maan merkiis olovaa suihkaria. Noli ainakin tunnin reisullansa, varmahan Vaasas kerkesivät käyrä. Muttoli lämmöllä rakastettu ystävyyssuhtehien vaalija tällänny klönttiä kentille.

Mulla tuli, seittemäntoistavuatiahana miälehen, notta pitääkö munki lähtiä isän lailla ampumahan Siperiahan päin pyssyn kuulia. Molin silloon aika lailla peliästyksis maailiman menosta.

Nythän se vallootusmaan Havel vasta pirätti henkäälemisensä.

varo, pukki tuloo

2011-12-19T15:22:00.002+01:00

Moon leikkiny täälä monena vuanna pukkileikkiä. Oon kyselly kakaroolta, nottonko täälä kilttiä lapsia. Etukätehen oon kyselly lasten miäliteoosta notta osaasin puhutella ja olla uskottava oikia pukki.

Muutaman kiältäätymisvuaren jäläkehen moon taas auttuna pukki. rekvisiitat ov vissihin mennyros kihin, mutta tuloo improrisoora. Muistan, notton pikkuusen aihekehyksehen liittyvää roinaa ylähällä. Pitää mennä kuurnikoottemahan.

Olin lopettanu jo aikoja sitte pukkileikit, mutten voinu kiältääntyä ihanimmasta ihanimman Jaanan pyynnöstä. Jaana oli aikanansa samassa organisaatiossa mukana kun minäkin. Joskus oli tavattoman suuria ongelmia aikataulullisesti lehden teossa. Koskaan Jaana ei hermostunut mistään.

Oli täysin käsittämätöntä, että Jaana tiesi, että lehti saadaan kokoo kyllä.

Voin vain ihailla ihmistä, joka sanoo; nyt on ollut vähän mielenkiintoisia ongelmia. Silloin vallaskansalla on ollu henkselit poikki jo aikoja sitte.

Mitäs nollista

2011-12-19T14:31:00.002+01:00

Mua karuttaa perusmaalaanen kasvatukseni ny. Mulloli lottovoitto liki sijoottamata penniäkään pelihin mikei ollu peli.

Hakaasin lähipuarista pussuusen Charlotteja. Pitäähän exäni saara ruakaa ja sei karppaa ny. Mä siinä sitte huitaasin komialle kassalikalle jonku maksupaperin mihinkoli yks nollaki kiriootettu. Flikka huitaasi pöytähän hirviän määrän paperirahaa ja knipun kovia lanttia.

Täs kohoras olis voinu kannattaa olla epärehellinen. Ennenku flikan kones oli kilahtanu, kysääsin, nottonko rätinki sum miälestä oikeen. Näytin vaihtorahan ja kassakuitin. Oiii. Sorry sorry.

Hyätynyhän mä olisin varaastamisesta niinku varaastamisesta aina hyätyy. Tai sitte ei. Se ystävällinen kassaflikka ei oo ollu kauaa töis tuas kaupas. Ajattelin oikiasti notta kyllon illalla suuria vaikeuksia, ku kattotahan kuka on milläki koodilla hintoja naputellu ja lasketahan kassa.

Sitä kiitollista hymyä mä varmahan torellisuures mettästin, minkä sai pitkien kiitosten kans. Luulen, notta tuas asikassuhtehes tuli hyvä miäli molemmin pualin. Mä ainaki olisin tuntenu itteni rosvoksi, jos olisin kääriny papaerit taskuhuni.

premiääri

2011-12-15T18:34:00.002+01:00

Ny täski maas on pääministeri. Jauhamisen jäläkehen jonkullaanen porukka on nimikkehillä sen matkas. Suurinta huamiota on saanu 130 kiloonen 165 senttinen naislääkäri, jokon nykyysen hallituksen runkua.( Runko)

Mutta itte premiäär, pääministeri, on ku heinäseiväs. Urheelullinen ja sympaappinen. Mua ei haittaa yhtään vaikkon homo. Mitä se mulle kuuluu.

Pääministerin suku tuloo Italiasta. Kaivostyälääsinä tultihin pelekiahan. Mun suasima iltapäivälehti on analysoottoo jo kolomatta päivää pääministerin taustoja. Lehti ei muutoosta pahuuttansa analysootte. Mum miälestä merkittävä vaikuttaja haluaa sovintua ja yhtenääsyyttä tähän maahan.

Di Rupo on herrasmiäs viimmeesen päällen. Lehtiurkintana on selevinny, notton johonaki paffilooras ainaki sata kaulanaluusrusettia. Krakaa herra ei käytä.

Suamen Taru on kun usvaa vaan, samoon ku Kalle Kustaa Ruattis. Täälä kunkku sanoo ja soon justihin. Mihinkähän maahan mäki kynttääsin kunkuksi?

joululeski

2011-12-15T11:04:00.002+01:00

Joku aika perin kuulin nottoon tulevan joulun leski. Ei tuu yksinääsyyttä, ku mullon pari eläänystävää täälä. Ne muka nukkuu koko aijjan, mutton silimäkuluamet raollansa. Vahtiivat mua. Tuloo hirviä säpinä ku kattelen kenkäroukoosiani porstuahan.

Yksinääsyys jouluna on kuuleman jäläkeken masennusta aiheuttavaa. Yksinääsyys ja yksinääsyys, niin. Valon juhulana mä meinaan sammuttaa kaikki valot tuvasta ja lämmöt kans. Mä säästän silloon, ku muut törsää.

Motan pari rakkiani jouluretkelle seittemän meeterin päähän uluko-ovesta. Siälo auton peräs verettävä asumisjullikka. Soon ny pirätyksis ja ov varmahan koko joulunki. Tällään kynttelin pöyrällen ja yritän saara siihen valakiaa. Jos onnistun, sitte ystäväni hartaantuu koisimalla ja mä voin vaikka lukaasta pari keskeneräästä kiriaa, niinku puhuristus.

Tiätysti ennenku lähären joululomalle, oon keittäny isoon kastrullisen hernessoppaa. Soon viikoksi parasta jouluruakaa, mitä voi kuvitellakaan. Suamalaasia hernehiä, vuariston palavikinkkua, oikeeta maustehia. Lämpöönen talterikki pöytähän ja soppaa sinne. Ah, eikö elämä olekin ihanaa.

Näin teen.

Kakkulat

2011-12-14T18:19:00.004+01:00

Mullon ollu jo toista vuatta oikiat atteekin silimiklasit. Lekuri on mitannu mun silimieni kaikinpualiset pullistumat ja hyvää piti tulla. Ensimmääset versiot lähti takaasi johonku kanttuurihin, ku ne pääs mun horisonttini ja kaikki läheeskohorat katos täyrellisesti torellisuuresta.

Valehtelin ittelleni ja kauppiahille, notta nämä uuret on paremmat. Voi olla, jottoli pikkuusen paremmat. Maksoo pikkuusta vaille tonnin, mutten nuas klasiis uskalla lähtiä eres hyysikkähän, isrtuusin varmahan väärähän kohtahan. Melekoosella varmuurella aukaasen vaateskämpän oven ja rupian siälä sitte suarittamahan. Iliman rilliittä mä osajan täälä oikeen hyvin.

pläsikiria, yäk

2011-12-14T17:13:00.002+01:00

Jos ny sanoosin, oon kohorannu suuren yhteeskunnallisen märännääsyyren. Se on turpakiria, facebook. Mäki oon lähteny siihen taitamattomuuttani. Ajatusmaailimana tämä ns. sosiaalinen media on jees, mutta käytännös lehemän paska.

Kovin ymmärtääsin naamakirian naamakiriana, mutten kahinootten ja vallakumouksien tiaroottajana. Mulle on spämmiä, ku mulle tariotahan uskontua, politiikkaa ja muuta kakkaa. Onneksi vaan linkkiinä viälä ny, mutta tutuulta, mur, mur. Ei oo ollu pakko lukia, enkoo lukenukkaa.

Muistan ku yhyrellä piispan poijjalla oli käyntikortis isoja asioota kolomekkymmentä vuatta sitte. En muista ihan kaikkia mitoli, mutta: Kapakootta tyhyjennetähän, vallankumouksia alootetahan, tiatokonehia tarkistetahan... Nikolai Kopeloi, gyneloogi.

Tua kortti sai paliao aikahan sosiaalista mediaa, jopa oikiasti naamatusten.

Kuinka ny vois olla omis oloosnansa. Ei ainakaa turpahöyläs. Jos oot liika kauan roskapussia viämäs, kännykkätiatojas jo tarkkaallallahan minkä tukiaseman likellä oot hiippaallu viimmeeseksi.

bejaarde

2011-12-08T22:53:00.003+01:00

En oo ihan varma, vaikkolisinki klosaantunu jonku suamalaasen leheren uutisesta: Vanhus ajoo kännis päin seinää. Voi olla, notta tua uutinen oli tuanneppäin pikkuusen ja maharollisesti oikiaki. Uutises suarittajan ikä oli mainaastu vanhuksen tekemäksi. Iäksi näppynaamatoimittaja oli navikoonu 60.

Moon uutisen sankaria vuaren vanahee ja imehtelen ny toresta nottoonko mäki ny vanahus. Tällääsille vanahuksille yritetähän teherä lisää tyäuraa, ku koltiaaset nukkuu päivät pääksytystensä ja toimii öisin. Niistä luetahan poliisiuutisis. Tiätysti joirenki pitää teherä jotaki.

Heti huamen aamulla ku vahtaan peilihin, peliästyn. Siirrän peilin johonku toisehen kohtahan ja väitän kullalle, notton kannatinkrivat pikkuusen lähärös remonttihin. Sitte ku oon täälä rakkieni kans päimmä, vahtaan uurestansa kuvastimehen. Vanahuskoi?

Mutta homma tapahtuu aamupäivällä, enkä tiärä voiko tulosta julukaasta. Jos julukaasen, nettini on varooksi pirätyksis pari päivää. Mun taharosta. Muutosta, kerkiän sillä välillä käypäästä Ranskan rannikolla. Voi tulla hiataa silimihin, mutta mitä sitte. Matkaalu avartaa aina.

Myrskyn kynsis

2011-12-08T16:00:00.003+01:00

Ny jo porraspääluuta ja kottikärryt menöö pihalla mihinkä sattuu. Jätän lippalakkini tupahan ja meen köyttelemähän irtotavaraa kiinni johonku. Ny on päällä varootukset isoosta myskystä ja pikkuusen puhalteloo jo. Kaikki klasiklaffit oon jo tiätysti tällänny lujahan kiinni.

Erellinen isoo myräkkä nakkeli asumataloomma tiilikaton krannin puutarhahan. Oon tällänny kortteeraamisvaunua ulukomaanmatkaa tähärystään. Pitää pikkuusen viälä aprikoora, nottonko reisulla justihin näillä ilimoolla järkiä. Tuallaanen heppoonen kömmeli voi kaatua ajon aikana ja mitä tekua siälä perilläkään on, jos tuuloo koko aijjan ku pukin puasta.

Täs likellä oli ollu jo toisnayänä myrskyä. Kuulia oli lentäny ku pyssyn suusta. Joku porukka oli ryästääntyny elektroniikkakauppahan. Hälärit alakas huutamahan poliisilaitoksellaki ja neliän minuutin perästä kohtehes lainvartijat sai kalsnikovista melekoosta kylypyä. Pollariauto ja kaupan näytesklasi oli reijis niinku seula. Kukaan ei joutunu pirättämähän hengitystänsä, vaikka poliisien jäläkehen rosmot ampuu tappaaksensa.

Ku lainvartijooren auto jäi raajarikoksi, konnat sai etumatkaa. Meirän tuvan kohoras, tiän toisella pualella, oli vaihrettu pakoautua. Seki oli poltettu seuraavas kyläs ojanpohojallen. Ei oo pitkä, ku kaharensaran meeterin pääs tästä kalasnikovimiähet ryästi lähipuarin keskellä päivää.

Sen koommin ku, Eurooppa rupes laajentumahan irän suuntahan, on tääläpäi ruvennu olemahan täysin häikäälemättömiä tuhotöitä. Muutaman lantin tähären jokku liikaa rosvokanavia kattelevat ov valamihia tekemähän mitä niitä lystää.

Silloon mua melekee nauratti, ku pari iränpualohoosta turistia koitti pamahuttaa taitamattomuuttansa pankkiautomaattia hajalle. Jytky oli niin suuri, notta pankki kaatuu rosmojen päälle ja kummankin hengitys loppuu sitte siälä isoon tiilikasan aluuses.

Saas nähärä

2011-12-02T13:26:00.003+01:00

Frouva (iänpualesta) lähti koiralenkurallen. Mä tuumasin tällätä uunihin oikee kunnon sörsselit. Näläkähän tuallaases tramppaamises tuloo. Käytin runkona jotaki eilisen ja toissapäivääsen einehen jämiä. Minoon niin vanaha jo, jotten raaski ruakaa laittaa roskapönttööhin. Linnuulle kyllä, jos on mum miälestä niille sopivaa.

Son mun sotkuni ny uunis kaksinkertaases kiahumispistehes. Orotan täs pipo pääs, notta koska uuni räjähtää. Oon joskus pikkuusen keittotakeetoon. Tällään kuuleman jäläkehen liikaa maustehia. Paitti tiätysti alakuperääsehen hernessoppahan tällään vaan sellaasta roinaa, mitä äiteeniki laittoo. Soli hyvää soppaa ja oon oppinu kiälen nystyröölläni tutkimahan miton mihinkäki ruakahan sotkettu.

Jos murkinani syännin perästä täälon joku viälä hengis, saatan pyyrettäes lähärättää ohojehen. Ny viälä muistanki, mitoon paistokseheni tällänny. Voi ku sais kunnon hernehen jyviä jostaki, liottaasin ja hauruttaasin ja nauttisin.

Evästä väelle

2011-12-01T22:23:00.003+01:00

Mullon isoo muavikuppi täynnä perunapuurua, mihinkon jo valamistukses lisätty porkkanaa, ruahosipulia, puriua ja vaikka mitä kasvannaasta. Munaan itteni jos sanon, notton belegias tsomppia. En tosiaankaan tiärä, eikä kuuklekaa tiänny miton ruakani. Sanotahan joinki, jotta tsomppia.

Saatoon kirioottaa väärin, sei oo uutta mullen. Mullon siinä omaa sekaasta perunavoita, muusia, perunapuurua, pyreetä.. Ny hommihin.

Oikia nimi sotkulle ny meni karoksihin. Meinaan päivällä kärventää sianreirestä riipaastua raasteltua lihaa pannusnani. Tällään astaloni pohojalle oliiviöliyä hyvät kyllänsä. Tällään levyn ja uunin kuumotustilahan.

Lykkään pyreeni uunihin. Orotan hetkuusen ja tällään paistamani herkut teelmäkseni sisälle. Sekootan pikkuusen ja tällään astian uunihin takaasinsa, mialuhusti pari kertaa yli kiahumispistehen tällään kruuvin.

Ku mä ja mun kumppanini on jaksanu orottaa pikkuusen, saarahan herkutella oikee kunnolla.

Mitäs tämoli

2011-12-01T11:14:00.003+01:00

Oon ennenki höväänny unistani. Niistä joku voi piirtää mun henkilökuvaa tai sitte ei.

Ylehensä en unisnani putua mistään tai mun jalaat ei kangistu käsittämättömästi, ku meen rosvua karkuhun. Non aina jonkullaasia leffoja. Viimmeeseksi kattelin ja imehtelin ku suamalaaset merkkihenkilöt kuluki salaa kylillä pitämäs palopuheeta Suamen välttämättömästä liittymisestä Natohon. Tuashan son pääkonttuuri muutaman kilsan pääs tästä unennäkökohorasta

Mun unesnani tunnetut ihimiset paasas Natosta ja Venäjän vaarasta suu vaharos ja ihiset tutaji ymmärtämystä kus uskonnollisis kokouksis. Juanehen kuuluu, notta kukin palopuhuja viätihin seuraavahan mökkihin paasaamahan salaa yleesöltä. Voi sitä kansan hurmosta joka tuvas.

Unesnani palopuhehien pitopaikkojen tiaroottaminen kuluki nykyaikaasesti netis ja kuttuminen tavootti justihin oikiat vallakumoukselliset. Valtaapitävistä tahoosta vain Naton kannattajat ja yya -sopimuksista tiätävät oli kuusalla liikehrinnästä. Unesnani olin mones kokoukses, vaikkei mulloo näin hereellä asiahan palio mitää sanottavaa. Soon niin ilimoosta kiinni sataako vai ei.

Jäi pikkuusen epäseleväksi, notta kuinka kansanliikkehen käytihin. Tua mun sänkykoirani rupes justihin ratkaasujen hetkillä ajamahan jänistä mun selekääni pitkin. Pakko oli havahtua torellisuutehen, ku tuntuu notton nahka pian verillä.

Lipsahti ja taas

2011-11-30T22:34:00.004+01:00

Joo nuahin sukututkimuksihin mun juttuni meni, ku häävisti ny justihin kynttään olemahan eres tiatokonehen ääres eli aijjas. En saa vaan kauaa olluksi, siiton kysymys. Täs ny luimuulen, mutta onneksi muistin pikkuusen osoottehia. Jollaki lailla tuloo miälehen, notton meillä päin vissihin ennenki eletty.

Jos on perää, yks Raakel Turppa, jäi anuana henkihin mun kyläs itäturistien vainojen aikana. Kakarat viätihin jonos Uraalin taakse ja kaikki pallipoijjat poltettihin Jaurin nevalla olokivalakioos. Ei tainnu silloon olla ihimisarvot kunnias.

Kovaa ne ampuuloo vissihin joskus silloon toisiansa Kalinin ja Armfeltin soturit. Jolloostikki kuulemma sovittihinki, jotta millä kellonlyämällä taas ruvetahan tussaroottemahan. Ku kello saattoo olla toisella sotapualella eri aijas, vastustaja tiätysti orotti seuraavaa täyttä tuntia hommiensa alakuhun. Niinku herrasmiähet pitää sopimuksistansa.

Fyrrykyrööstä jäi melekee kaikki täyskasvuuset miähet Perttilänkosken kohoralle Kyröönjoen jäälle vainajina. Oli siinä sitte paukkumisen perästä frouvilla ikäviä hommia vesikelekkoonensa traijata rakkahiansa kirkkopellon viärehen kylymähän kämppähän.

Historiankiriootus on muuttanu asioota jonkun verran. Napuen taistelulla ei ollu yhtään mitään tekemistä Napuen kylän kans. Paitti notta kylälääset siältä joen yli katteli, notta kovaa paukkuu. Myähemmin urheeltua Santavuoren taistelua ei kans oo ollu koskaan. Sen niminen taistelu kans tapeltihi Kyröönjoen rannalla pikkuusen nykyysestä Koskenkorvan viinatehtahasta Kurikkahan päin.

Näitä Lauroolan taistelun ja Koskenkorvan taistelun historiankiriootuksia ei varmahan koriaa ku Euron romahtaminen. Olihan rusistai tavaris lontoolaasleheren perähän vallannu koko Suamen jo vuanna 1939. Niin oli teheny. Suames eiv vaan havaattu koko Staliinia Oulus, mihihinää muallakaa maasnamma.

Sev verran sanoosin, notta piänenä poikana löyrin likipelloolta ja mettistä ihimisen luita ja pääkalloja. Ku hevoosen perästä pelloolle tuli piikkilankavalametit ja kultamahaferkut, rupes löytymähän tykinkuulia ja muuta sotakamaa. Hevoosen fältti ei vissihi ollu ulttunu möykkyyhin asti.

Pitää vaan trossata, notta talonpoikaaskapinan pomo Jaakkop Ilikka oli sukulaaseni. Konttahan saares se sitte turmiootihin, Isoonkyröön vanahan kirkon viäres, Kyröönjoen piänes saares.

Marioja ja historiaa

2011-11-30T13:25:00.003+01:00

Vuasi taapperin sain viälä joulukuun aluus monellaasia marioja suuhuni tualta klasinaluusesta. Olin äsköön justihin maistellemas miton silä ny. Kyllä siälä viälä on suuhunpantavaa. Jos oikee toren sanon, nei maistu yhtään miltään enää, kypsien mariojen näköösiä on mutta tuntuu niinku ruahua vetääs suuhunsa.

On ollu mun puhehet pitkiä aikoja mitä rookaa. Ei oo ollu virikkehiä pitkihin aikoohin muus ku omas terveyrenhuallos. Viat ei oo hengelle käypiä, mutta viheliääsiä. Kolome kertaa lekurille samana päivänä, on tämän viikon rekka.

Ny pitääs vaan olla siipiänsä myären jonku aikaa. Suunnitellut hommat orotelkohon viäläki jonkun aikaa, vaikkoon niitä siirrelly etehp päin ihan lautinaasesti.

Se hyvä puali täs ny on ollu, notta aukaasin taas nua sukujeni sivut. Siälon monellaasta julukista pilivin pimeen. Oon monen kans ollu tekemisiski tiätämäti, nottollahan jotaki sukuhaisua.

Molin aikoonani yhyren nuaren historian miähen kans samas tyämaaski.Sekin muutoosta taisi olla kaukaanen sukulaanen. Imehtelin sille justihin valamistunehelle, notta mitä nuata vanahoja asioota jauhamahan. Sama kloppi oli justihin teheny mahtavan urheeluhistorian ja jonku toispaikkaasen kunnan historiankirian. Mua ei siihen mennes ollu historiat kiinnostanu jätkän sakkia enämpää.

Oli poikaanen vihaanen mullen; iliman historiaa kukaa ihiminen ei oo mitään. Ev väittäny vastahan. Kaveri toimitteli kaffitunnilla tosi miälenkiintoosia tositarinoota. Soli käyny Ameriikaski asioota setvimäs. Mullaki olis siäläpäi Kyröö -nimises pitäjäs palio sukulaasia. Ja mones muus kohoras siäläsuunnas.

Sanoosin, notta ny asiat tuntuu miälenkiintoosilta.

piaru

2011-11-27T22:08:00.001+01:00

Hätkährin äsköön johonkin prutajavahan äänehen. Piaruttaa varmahan jotakuta, ajattelin. Nuuhkiin ympäräristyä oikeen kyllänsä, mitää ääntä kummempaa ei ollu hajuusalla. Mun reppuhun on kyllä joskus yän kyllänänsä narahtanu evähiä. Hävetti silloon.

Ja mitä sitte? Narahtaa ku narahtaa. Voi olla, jottoli jotaki orvokki-nimistä liäntä tullu lipiteltyä ehtoolla. Silloon.

Saan kyllä nukutuksikin jos taharon. Mullon kaks ketun näkööstä eliötä viäresnäni. Ei oo puhuttu palioosin hommiemma jaoasta. Piäniki liikahrus johonaki oven toisella pualella panoo räksyn päälle. Ostanko varaasvaroottimia? En.

Ku on kaks luantaasta palovarootinta, on turhanpäiväästä ostella pateriea virallisihin värkkiihin. Vävy on palopäällikkö, se voi tiätää.

melekee valamista soppaa

2011-11-25T17:02:00.003+01:00

Hajin sitte päiväsyrännä soppavärkkiä puarista, vaikkoli kotona melekee kaikki. Entiselle kullalle pitää saara kunnon ruakaa noukan alle. Mutoon voi tulla tupen krapinat.

Molisin saanu kystä kyllä koron tavaroostaki, muttoli pari muutaki asiaa puarihin. Siälon aina jotaki hianoja maistiaasia, millä mä päriään ehtoosehen asti. Monellaasta piäntä voikkuleipää ja monellaasia herelmiä ja juustoja oli tarilla. Mutta mitä nuasta. Siölon komeeta nuaria tosi kohteliahia flikkoja tiskinassuuna. Voi taivahan alla kuinka niiton kiva kattella ja höväätä ummet ja lammet niiren kans.

Mua suajeloo nuaren flikkojen maharolliseasta tylyyrestä syntymävuateni, jokon ollu jo joku aika sitte. Flikat naureskeloo oikiasti hyväntahtoosesti puheliahalle pohojalaaselle körilähällen, joka taittaa varmahan kiältäki melekoosen huvittavalla lailla. Moon höväänny aina ihimisten kans. Moon saanu monta kertaa junaski kännykköjensä kans pelaavat ihimiset toimittelutuulelle.

Silloon viälä kum molin aikuunen, monet vahtas nenäv varttanta pitkin, ku outo ihiminen rupiaa aukoomahan leipäluukkuansa. Kukaa ei oo kumminkaa koskaa viälä flätkäässy turpahan. Minen ymmärrä, notta minkä tähären pitää leikkiä kuroomykkää toisia imehisiä kohtahan. Tämän päivän koiruuslenkillä tuli taas etehen ihimettelyn kohta. Joku hiano leiri (lady) tuli ökytupansa ovesta portahillen, mutta vilahti nopiaa omahan kammiohonsa nähäresnänsä meirän kulukueen. Oli varmahan allerkinen jollekki. Tuli vain miälehen.

Se tekeellä olova soppa on proilerisoppaa. En oo ikänä ennen koittanu sellaasta värkätä. Maustehet oon valakannu itämaasesta setistä. Ny en oo kuuklettanu ollenkaa ohojesta. Saas nähärä. Jonsei tänne mun plokihini ei tuu enää mitään kiriaamia, oon saanu soppani tähären niin lujaa lättyhyn, nottoon ihan hoit tollana.

Evähän hakumatkalla hiippaali pitkiä aikoja samalla vauhrilla hyllyjen välis pikkuunen kumara haalarimiäs. Soli saappahista päättään ollu justihin tyhyjentämäs mullikarsinansa. Saappahien roiskehet nimittäin tuli mun nenähän pikkuusen lehemälliseltä. Moon maaseurulta ja mun noukka ei palio valehtele.

Haalarimiähen auto oli siinä kärrysuajan viäres, ku mä tuli kolomen euron ostoksineni pihalle. Nyhtyriä setä pisteli tavarootansa mersu peräkoslahan, mutta viimmeenen tavara jäi tarkasteluhun. Soli kolomen vartin viskipullo, ja siitä äijä hääpeelemättömästi imaasi pualet melee yhyrellä huitaasulla. Suameshan kyykytähän pimiälläki ja käännetähän selekä yleesöhön päin.

Mua pikkuusen jäi kaivamahan se, ku en keriinny sanomahan sillen, notton mullaki ollu joskus saappahat paskas. Solis ollu varmahan sopimatoonta. Ennen kaikkia olisin halunnu toivottaa hyvää kotomatkaa tunkiollensa. Äly ei pelaa. Niin soon.

kus näköö

2011-11-20T21:48:00.002+01:00

Mun humeetihin törkkii tosi lujaa suksitteluihimisten roopinkihommat. Suksien vaksaamien riitti ennen. Sitä lihanpalaa kahalun yläpualella ei tarvinnu voirella, paitti jotta ehkä silloonkin joirenki kohoralla.

Kuinka saatanan lujaa mäkin olisin pyhkäässy vääränoukkaasilla puupökkelööllä, jos mullen olis annettu virtaa. Roopinkia. Tariottihin, mutta kiltäännyyn makiasta. Mä duunasin kahta tai kolomia askaresta ja vain pikkuusen jäin maan kärielle. Taisi olla roopinkia silloon suanisnani luannostansa. En väitä, nota käries olis silloon dopattu. Olin niin likellä sisäpiiriä, nottolisin saanu asiasta kuusaa.

Muistan sen katkerana kokemuksena, ku yritin opetella suksittelemahan. Isä -Lenni hiihtoniilona koitti mullen säysiästi teherä selekua, kuinka vääränoukkaasilla puupökkylööllä päästähän etehep päin. Ne puunpalat lenti tosi monta kertaa toiselle larulle ku mihinä mä muka olin hiihtelemäs.

Oli ny minkälaanen tyäväenpueluehen suksittelija itte, sen hermot kesti opettamahan mua sujuttelemahan. On tosi kumma juttu, notta isäni onnistuu asiasnansa.

Toises erusatmasnansa asias sei koskaa onnistunu. Mun olis pitäny suksitella tyäläästen urheeluseuras. Mitä siinä sitte olis ollu, muttei siinä seuras ollu yhtään mun kaveria. Sitte vaan valakkasin porvarillisen urheeluseuran ittelleni.

Ei tullu mun isäni sen koommin koskaa vaksaamahan mun suksiani. Se hyäty siinäki oli, notta toisten isät kyseli multa, millä helevetillä sä saat sukses nuan hyvähän kuntohon. Sen aikaases Rex voitehen kylies luki notta new. Sanoon aina kaikille uteliahille notta uusi, new ja pirin vaksipurkkini kourasnani. Piilos.

ritarit taas

2011-11-20T18:06:00.002+01:00

Mullei oo sanan sijaa siihen, notton joistaki presitentieherokkahista ja kansanerustajista heitelty poikkipualista läppää. Mua ei kiinnosta pätkääkään, kuka ottaa urinoottemisehen tarkoootetun letkun kätehensä tai suukkuhunsa, vaikka toisella olis päles jo kintahas.

Oon parempiki neuvoja. Mua puistattaa oikee pikkuusen, ei ollenkaa, mitä kenenkäki housuus killuu. Suamimaas yritetähän tällätä kaikki ny sivuraitehelle ku kukaan ei tiärä notta juaksisko vai olisko seisasp pistehes. Kantsiin kuullella kataasta, soinia, väyryysta ja erikoosmiäs lipposta.

Mitäs se Hitleri sanoo; katto tuanne ja viisas. Jotta mihinkä? Puala oli jo silloon vallootettu, ennku kuuhaalija näki mitää. Austerrike vallootettihin, siälä höväätähän viäläki Adolfin kiältä. Ystävyytenä varmahan murhaajat otti senkin maan huivinsa aluusehen.

Minkä helevetin takia kukaa muu ku mä, ei näje, kuinka suurehen perseesehen ollahan menos. Hyvä Obama, hyvä Hillary, paskat sulle Putiini. Ny ollahan menos silimät auki ja käret ristis uutehen elämähän mitei oo olemaskaa. Kuvitella voi, jos joku tohtii, eli uskaltaa.

Iliman housuuta jarraasin ny nopiaa maailiman menua. Kaiktkien mairen poliittiset päätäjät on aikoja sitte pirättäny olemasta luatettavia. Jos ryssille valakataas joku teknoraatti puhkupommin ojaamihin, kaikki olis hyvin. Hetken aikaa. Saatana, ku oon tähän maailimahan järiestäny jäläkelääsiä.

pihkas

2011-11-20T14:18:00.005+01:00

Ny justihin mun ja eksäni tyä tuloo kylähän slovenialaanen komia flikka. Mun on tärkiää tähärentää, nottei se ihanteni oo mullen sukupualten välisis asioos miälitiätty. Ja on sitäpaitti vasta mun kakarootteni ikäänenki.

Jokku imiset on ja toiset sitte ei. Eva on nähäny jukoslavavian tappamiset kärestänsä, muttei näjy siitä huanona asiana. Oon kauhian liikuttunu siitä, notton maailimas olemas oikiasti fiksujaki ihimisiä. Ja tosi fiksujua. Niiku Eva.

Orotan täälä jantus jaloon viarasta. Oon jo syliellä sukinu tukkaniki taapperin. Minen tiärä, onko orottamani viaras opetellu tämän kylän valtakiältä. Mun suus taittuloo engeland tosi huanosti. Ja balgania en osaa ollenkaa. Ymmärrän engelandia kyllä, mutta jos eksäni on likellä, en maharu puhumahan sitä. Osaan kyllä, mutta ku entiselläni on se english tyäkiälenä, pikkuusen meen kiälineni puu taakse häpeemähän.

Ny seleves, notta Eva puhuu Saksaa, nam.

Kyllä ny kelepaa. Viaras on täälä.

Ritarit

2011-11-19T18:50:00.005+01:00

Sir David Attenborough, s. 1926. Sir Bruce Forsyth, s. 1928. Alootti televisios v. 1939. Nämon kumpiki aktiivisia televisiotoimittajia nykki. BBC:ssä.

Ihaalen tuallaasia teräspaappoja joihinka ei pysty hammasmätä, hinkuyskä eli päänahaan hilseely. Johonaki kylymien panaanien maas tuallaaset tehoäijät olis pantu johonki maan kolohon ja heitetty rapaa naamallen.

Mun tuloo imehrellä nuata kahta homehtumatoonta paappaa. Niiren iällä Suames toimiteltaas puupaltoos matojen kans. Voi jumalauta ku tua Ättenpörö kiipes johonaki vinkuintias kattomahan paviaania kolomenkymmene meeterin korkuurelle puunlarvahan.

Ku tämä monitoimiäijä Forsyth alakas juantamahan Tanssii tähtien kans -ohojelmaa, kattoo kymmeniä vuasia nuaree juantajaflikka vanahusta nenänvarttansa pitkin. Ny flikka nauttii silimin nähären kokenehen ihimisen oivalluksista ja ennen kaikkia ammattitairostansa.

Mun on hyvä kitua, kun saan iloota oikeetten paappojen hommista ja hyvistä, joo. Jos johonakin maas ihimisen elollinen tyäelämä loppuu alle viiskymppisenä, on ilo kattella vanhaan hyvää tyätä.

vettä kenkähän

2011-11-19T11:52:00.005+01:00

Kaikemmaailiman kurmeeruakia sitä onki. Pitääs vaan pitää kiinni kaitehesta, ku istun parvekkehella ja syän appelesiiniankkaa. Voin vaikka ymmärtää, notta jokku viittii häiritä ja piirrellä lentokonehillansa taivahalle kaikkellaasia viiruja.

Mä tähärentääsin sitä, notta ruakarauha pitääs olla mullaki. Jotta viittiiväkki sekoottaa piliviä mun ottaluuni eres. Ja justihin silloon ku mu sylykirauhaset lykkää tavaraa herkutteluhun. Pitääs pikkuusen kattella ja kuusaalla.

Minen ny tiärä sanua sanomisihini yhtää mitää. Luulo on, notton vissihin täälä kulukeella muitaki ku mä vain. Ja tuasta tuli miäleheni, nottoli yhyrellä kurssilla yks pualalaanen flikka. Oikee elämänmyänteenen ja iloonen. Rookasin flikan äsköön kanakioskilla ja heitin läppää niinku ei mitään. En pualaksi.

Mua hävetti, ku en siltä seisomalta tuntenu tveelinkien kiäsiä lykkäävää ladya. Huamisin ku sama lady vilikutti taas mullen, tai mun rakiilleni. Ah, silloon muisto tuli pätkittääsin.

kropsua housuus?

2011-11-18T15:37:00.002+01:00

Kurikasta kotoosin, kropsua evähänä ja mariapaska housuus. Joku hiihtoliitäjien lenkkipomo ei sano tuan taivahallista, miston yhyren lylynlykkijän aimooset vahavistukset tullu. Nuuskahuulimiäs lykkää asiat perseesehen. Siältähän kaikki paha haju on tullu.

Kaikki tiätää, notton turskamaas roopinki erellä muita maita. Testooksis ei jää kiinni kukaa. Ei eres suksitteleva miähinen maataloon flikka. Varmahan jyrsii noriaa puhuvaa päävalamentajaa, ku joku uupelo on menny pistelemähän ittiänsä väärähän aikahan oikioolla lääkkehillä.

Hiihtojumppaaja varmahan tiätää miston ny kysymys. Oli Ettanin kyky jo ilimoottanukki, notta häipyy hommistansa, jos joku kärähtää. Ei olisi pitäny trampata Suames, olis kuullu turskilta uuret epot. Mihinkää lähäre. Huitaasoo Ettania ylähuulehen ja puhuu paskaa.

Täs samas kyläs asuu ja vaikuttaa yks kaikkiin aikojen legendaariin urheelija. Sillon tuas viäres joku polokupyäräteheras. Teurastaja, tai jotaki sinneppäin oli miähen lempinimi. Liikanimi johtuu siitä, notta miäs urheeli aivan omilla säännööllänsä sääntöjä nourattaan. Mä ja vain mä.

Tähän maailiman historian suurimpahan ja väkevimpähän urheelijahan on yhyristetty mustikkasopasta alakaan kaikki mömmöt. Äijä on mua viis vuatta vanahee ja on näöltänsä rippikoululaanen. Voi olla, notton keitetty, muttei poijat vaan muista, sanoo toristaja Laihian käräjillä.

kivoja nakkelia

2011-11-18T11:40:00.003+01:00

Toimittelin äsköön molempien pualohoosten lähinaapurien kans. Paitti likimmän, ku siälön kulukenu haikara ja noon linnoottaantu omahan kätköhönsä ihan tyynni. Niille vois varmahan haista räkä ja rääppä ja muukki erittääset tuattehet.

Palio oot tinannu, palio oot pilannu, vihiroon kolovis kylymeni. Tua ny oli yks hautuukiriootus. Mutta imehtelen, ku en oo kymmenehen vuatehen tiänny, notta likinaapuriilla on kissi ja viälä tosi komia onkin. Mullen sanottihion sen nimikin, mutten osannu sitä suusnani sulattaa. Oliskahan sollu jotaki franskojen kiältä, en tiärä.

Sanoon naapuriille, notta tua vasimenpualohoonen koira tuala klasilla tykkää kissoosta ja jänööstä. Sanoon senkin, notta sen ihantehet ei oo hengis enää rookaamisen perästä. Non vainajia. Mutta pohojalaastalehti-ilimootusta mukaallen onni on olemas. "Ei kannata elää, sillä Harju hautaa halvalla."

Olis kiva joskus pitää sanomalehtien katsauksia. Mutta ei, kiitos. Muttolohon ny. Moon ny taas viikon hommannu leheren joka päivä. Nyt eres seisoo, notta kunkulta veistellähän pois ihosyäpä ja sitte sen peräs surrahan poikapualisen poijan ystävän surkiaa hallitussähälää. Ökyautojen omistajat saa satojen ekujen kuumaksun. Halavimmasta folokkaristaki pitää pulittaa lisää eku kuus.

Samoolla jäliillä ollahan valtion tulojen kartuttamises ku Suameski. Poliitikot osaa aakkosia pikkuusen aluustapäin niinku a auto b pensa. Joopa joo ja miätinnäs on saresveren(vesi) kerääminen tällättäväksi veron aluuseehen.

Mutta soon tosi, notten viitti toimitella jokapäivääsiä ykkösuutisia. Non niin karmeeta, jotta pirätän päätäni pyritellen syväs inhos pitkiksi aijjooksi leheren ostot. Täs maas teherähän selevin päin hirveetä konnuuksia ja veritekoja. Ku teköö ittelle kipiää lukeminen, juutusta ei viitti huurella. Suamihan olis niinku pyhäkoulu, jonsei kaarettaasi häppää päähän.

Moon sitä miältä, notta joku aharistaa ihimisiä täälä. Täski maalaaskyläs könnää 530 ihimistä neliökilomeeterillä, mutta siinä kaupungis mistoon tänne pohojaksunu, asuu vain 11 lärviä samaasella pinta-alalla. Minen tiärä on nuas luvuus joku seliitys johonku. On siälä lähtöpaikallani useen lunta portahilla, mutta täälä harvoon.

Ei ainakaa peliättelystä oo mitää haaraa rosvoolemisehen. Ku Suames puhkaasoo toisen kirukset voi päästä pään silityksellä. Eheronalaasta voi tulla, ku se puukkoo itte meni kaverin keuhkohon, mä vaan yritin pitää siitä kahavasta kiinni nottei solisi puhkoonu ketää.

Täälon heti kolomekkymmentä vuatta selliä, ku toisen hengen tärvelöö. Justihin tuamittihin yks oopettaja elinikääsehen, ev viitti sanua mistä. Tämän maan linnoos istuu viitisen äijää, joo äijjää, koko lopun hengityksensä aijjan räknäämäs tiilenpäitä. Täs maas ei oo resitenttiä, joka armahtaas ja kunkullaki on ny sairaalahan asiaa.

lintulaurat

2011-11-17T12:51:00.003+01:00

Yks niiston näppäämis justihin ny. Ainaki kuvaannollisesti. Vein pari puista linnun ruakkima-aluusta puskien oksista retajamahan. On ollu jo monena aamuna kuuraa maas ja auton klasit jääs. On jännä arvootella, nottonko lumi tämän tuvan portahilla ennen ku sen pahaasen mökin siälä kotomaasnani

Tiiaasekki on jo kiahnannu siihen mallihin, jotton evähänsä pikkuusen hakuuses. En oo varsinaanen ornitolooki, mutta talitiaasia ja sinitiiaasia tuas klasinaluuses on vispannu. Nei vissihin syä kypsiä punaasia tai mustia vatukoota tai mansikootakaan. Sellaasiaki olis viälä tarilla tuala klasin toisella pualella.

Oon imehrelly, miksei nua mun sarat omenat tai ruusunmarikkaa kelepaa täkälääsille luatoelukoolle. Mulle ne kelepaa, muttoon jemmannu jo joka paikan niitä täytöhön. Onneksi mun eksäni osaa teherä uunis niistä ompuusta oikiaa herkkua. Ja nam, sitte niitä lusikoorahan jätskin kans muatohon, nam.

Jaa, jotta höpäjin lintulauroosta. Erellisenä vintterinä noli oikeeta elääntarhoja. Jyviä nokkii punavattaaset, sinivattaaset ja muutoon harmahtavat siipieläämet. Niitoli kiva siinä kattella. Mun soffaperunakki tottuu niihin ja hännänhuiskijat pirätti räksyttämästä ruakaalijoolle.

Joskus mun pisti vihaksi, ku naapurin kasvattamat kiriespulut tuli kans apajille. Niillon omat herkkupöytänsä airan takana. Joka kerta ku mä sellaasen tupamöllikän tuas näjin, niin heitin varmahan jollaki kenkäroukoosella kohoren. Mukavia västäräkkiähän nekin on, mutta mun pitopöytä ei oo niille katettuna nykkää. Paskantekon mun eksäni mustan koslan kuinka suurihin valakoosihin plänttihin hyvänsä.

Ne ruikut pitää muutoosta pestä heti pois ku näköö. Muutoosta ne syävyttää maalipintahan kartan tapahtunehesta. Sanon, ku on pikkuusen kokemusta asiasta.

ja sitte viälä

2011-11-10T16:35:00.002+01:00

Mun vasimen pualoonen poloveni parkuu kipiää. Vaikkoon vain mettän pualohoonen insinööri, voin väittää notton joku tulehrus taittioomesnani on. Mua vituttaa saatanasti, ku en oo ny oma itteni.

Mun tuloo ny imehrellä omaa krätyysyytäni. Monet päriää iliman poloveta. Moon saanu elää tähänastisen eloni iliman vaivootta. Nykku joku kohta krenaa, son mullen ku taivas putuaas maahan ja mun päähäni.

Orotan ny viästiä kakarooltani.

mä täs

2011-11-10T10:39:00.003+01:00

Jos molisin Hitleri, Staliini tai Caolombo, peruuttasin kummaltaki kaharelta nuarelta flikaltani ajokortin. Ainaki kymmeneksi kasvun vuarerksi. Enkä kyllä iliman aiheetta.

Yk syy on se, notten oo valamistaantunu puhumahan jäläkeläästen hautuujuhulas mitää itkun sekaasia osanottoja. Moo ajatellu, notta ne valehteloo mun kuapan viäres, kuinka ihana niiren miälestä vittuunen isänsä olikaan. Mutten oo vastaavahan viälä paneentunu.

Saatana, jos liikentehes ei oo mitään suhteellisuuren tajua ja kaikki siihen liittyvä äly on persees, kortti pois kylymästi. Jos pitää olla kulukeella johonku, orottakohot liniapiiliä vaikka viikot pääksytysten.

Katto peilihin, viisasteli pahanan pohojimmaanen. Oikias oli, siältä näkyy oikee tuuhia karvanaama. Olisin sanonu roistoksi, jonsen olisi tuntenu.

En pystyysi tätä kirioottamahan jos mun nuaruuren autot olis kulukenu yli kahareksaakymppiä. Silläki vauhrilla olin monta kertaa jonku vasikka- eli pässihaas. Luajan lykky oli, notten rumpioonu silloon ketään.

Mun kohoralla älystä ei voi toimitella, muttoon teheny jo kymmeniä vuasia sitte ittelleni liikentehen aakkoset. Ajan itte omaa tai toisen autua, en hermostu minkäällaasista toisten kuskien aiheuttamista provokaatioosta. En hermostu kenenkään toilaaluusta tai vahihingontekoyrityksistä. Ajan tiällä niin, ku siälä olis muitaki kulukeella. Yritän vaharata, minkälaasia kuvia tiäv viärehen on ratustettu.

Päätökseni jäläkehen oo kruisaallu muutamia milioonia kilomeeteriä. Näytän ajopaäiväkiriat, jonsei joku usko.

täs ny

2011-11-09T11:11:00.002+01:00

Ottaa pikkuusen pääkkylääsehen, ku muniin tähän juttuhun tarkootetun kuvan taivahan tuulihin.

Jätin koran (kota) ja pikkuusen hallusnani olovan kotoni sinne. Omahan olohonsa. Niinku kaikki diojen esittäjät ja kattojat tiätää, soli se kuvakohores justihin tuas sivulla, muttei ny justihin näjy. Kattokaa ny, tuas viäres soli.

Jätin täyrellisen hiliaasuuren jäläkeheni. Suret ja karhut tai sorkkaeläämet ei tykänny mun savun katkuusta. Ny niillon mun pihallani rauha, ku en enää kuumoota kiuastani. Yhyres toises taloos oli valot. Kehitys kehittyy.

Seikkaalin tulosnani siälä sun täälä. Yritin ostaa mullen hyvää puhelilinta Amsterdamin lentopaikalta. Ku toimittelimma kauppiahan kans pitkät tovit myyntikohtehesta, sanoo kauppias, notta hyvää hollantiahan sä höpäjät. En ostanu. Valehteli.

Mulloli näkööses oman pihavaloni kans toinen samalla kylällä. Kattoon lenkottimesta, nottoon
tullu toisehen maailimahan. Klasista näkyy milioonia lamppuja.

Sanoo tai mitä sanoo luantoihiminen. Sanoo ny vaan niin, notton halavempaa kävellä täälä muutama sata meeteriä ostamas palavelut, ku ajaa nelikymmentä kilomeeteriä suuntahansa. Olin Suames, rahat meni. Voin lähtiä sinne toistekki, jos Lotto onnaa.

Kanttarellis

2011-10-29T15:38:00.002+02:00

Nauroon ihan vääränä ku toimittelin kaverini kans. Kysyy notta mitoon touhunnu. Sanoon justihin tulleheni kanttarellista. Keskellä päivää, imehteli kaverini. Joo, vaikka osaan kyllä niille siänille vaikka keskellä yätäki iliman ottalamppua, sanoon.

Oli pikkuusen hiliaasta linian toises pääs... Jaa jotta siänes. Mä luulin notta kapakas, sanoo sitte.

Mun pitää oikee kuuklettaa, jotta onko sen niminen kuppila johonaki lähitianoolla. Mun tiatohon se ei sisälly. Mutta mettästä oon löytäny kaupan muavipussillisen kanttarellia. Oikeeta keltaasia vahaveroota.

Ku kalenterihin vahtaa, ei kanttarellia enää pitääsi olla. Noukiin niitä samoosta kohorista heiunäkuuski. Silloon oli jotaki poron jäläkiä porraspääs, muttei karhun jätöksiä. Oli se mesikämmen varmahan silloonki hiippaallu pihallani, mutten vaan eroottanu sen jäläkiä poluultani.

Ostin puarista pussuusen tikkuperunoota. Jyrähytän niistä kanttarelliista oikee kurmee soosin kyyttipoijaksi pärinöölle. Luin justihin muutoosta jutun perunasta. Andiilla iänikuusesti vilielty pottu sai Euroopas erilaasia nimiä. Ruattis peruna tapaaloo päärynää, Saksa taas maailiman kallehinta siäntä tryffeliä. Hollannis ja Pelekias aardappel on maaomena.

Ranskalaaset perunat. Niilei oo mitää tekemistä Ranskan kans. Ensimmääsen maailimansoran aikana kypärät silimillä tullehet liittoutunehet luuli olevansa Ranskas ku frittiä eka kertaa rookas. Noli kumminki pelekias silloon ku näki kansallissapuskaa.

Ei ollu muutoosta se sota mikää läpihuutelemisjuttu. Viäläki paukkuu maajussien traktorien aluusis sen aikaasia poimmia ja miinoja. Ihan hilian löyrettihin Iepren (Ypres) läheltä salaanen maanaluunen sotilahien piilopaikka. Hautausmaita on joka pualella pilivin pimeen. Ei sinänsä imes, ku kymmenen milioonaa ihimistä joutuu antamahan ainuansa tuan soran tähären.

Karhu on nalle

2011-10-27T18:44:00.002+02:00

Aamupäivälenkura alakoo hyväntahtoosis merkiis. Joku karhu oli purottanu imemiensä pualukooren rontot mun porraspäähän. Varmahan ovipiälien valot oli sille uutta ja oli siinä vissihin tuumoostellu istuhaltansa maailiman menua.

Olisin mä sillen oven auaassu, jos olis kopistellu pikkuusen. Molin niin hortehes aamulla, ku olin vähä nukkunu itteni jumihin, ku olin lähärättäny itteni tänne aamulla neliältä. Mutta se kiltti sadun nalle oli sitte vissihin ollu tuumoostellu tulla toisena päivänä.

Pikkuusen imehtelen, ku nua kylälääset elukat ei täs justihin porraspääs palioosin tramppaa. Niillon mun kans ainaki sopimatoon herrasmiässopimus, nottei turhanpäitten peliätellä toisiamma. Mä ymmärrän, notta ny pitää vetää ruakaa kaalihin, jotta jaksaa talaven jookata. Ei tiänny mun avaamen paikkaa, olis muutoon hakenu mun näkkileivät rouskeesehen.

Non varmahan jonkullaases yhteestyäs ja yhteesis ajatuksis nua mun elukkanaapurini. Pihani yli on sipsuteltu isoolla ja piänillä sorkilla. Jäliistä päättään nalle on ollu samoohin aikoohin kulukeella sorkkiksien kans. Ne varmahan vaan moikkaa, notton meillä omat hommamma.

Jotenki ottaa kupolihin, ku se nalle on imeskelly mun kaikki pualaameni. Ja viittii sitte viälä sylykäästä kuaret mun porraspäähäni. Mullolis yhteesymmärrystä olla kaverina otson kans, ku kulukoo muutoonki mettillä. Tiätääs pualaanpaikat. Tykkääköhän sellaanen jörri karpaloosta.

Mä voisin sille vaikka tuhahuttaa hunajakiisseliä. En oikiasti tiärä karhuni miältymyksiä. Ottaa pikkuusen pääkkylääsehen, ku meitei oo esitelty.

Pihakolehet rästäsvuarosta

2011-10-24T15:40:00.003+02:00

Kaks rauskaa ruahol leikkuukonesta, yks ehejä isoo raivaussaha, piäniä ja isoja lapiiota ja kaikem maailiman näpsyttimiä ja krökkyjä meni ny talavikellarihin. Viimmeesen kerran sain jo heinänki ajettua. En niillä siihen hommahan tarkootetuulla konehilla, vaan raivoosahalla ja siimaripäällä.

Toinen ja toinen ruahuri pirätti nopiaa yhteestyänsä. Jäläkimmääsellä sai niitetyksi yhyren kerran. Takuu on voimas, mutta kaupas sanotahan taas silimät ympyriääsenä, notta tätähän käytetty!!

Palajan tuahon takuuriitelemisehen parin viikon perästä. Soon täs maas niin ihastuttavaa, notta oksat pois ja pala larvaa. Paitti on kyllä yks likellä olova tee itte kauppa aika lojaali. Tein kerraasti jotaki kivilaattiaa pihalleni. En malttanu kuviteltuhun kivenpölyhyn uhurata kunnon tyäkalua.

Hajin hyvän ja halavan ja oli oikia ratkaasu. Sain yhyrellä konehella muutaman laatan halaki ja sitte tuli kintahastani savua. Ryypiin aina tauon aikana pikkuusen kaffia, mutta kuurennettakaan konesta hakiesnani kukaa ei kyselly mitää. Aina tuli ehejä kones tiskihin.

Moon tuumooksis, notta jos lähtis luutimahan lumet portahiltani. Täälei viälä oo, vaikkon maa aamusin kuuras ja klasit jonkullaases huurtehes. Voiku tiätääs, onko viälä pualaamet varsis, vai onko jo krapissu maahan. Lähtisin pikkuusen jaloottelemahan sangoon kans. Sitte näköö.

Häjyllä päällä

2011-10-19T15:19:00.003+02:00

Polovia porottaa ja pihalla sataa ja sätiinja paukkuu niinku kuukin soras. Yritän täs teherä huumoria pikkuusista asioosta, niinku nottei oo maailimanloppua, eikä liioon mettänloppua viäläkää tullu. Rakillani on vissihin joku loppu, ku tutajaa pihailiman tähären niinku haavan lehti. Tällään koko aijjan sen kirsua hyvältä haisevahan kainalohoni ja hyvää hoitua vaan pakkaa olla.

Mua ei ulukoilimat pahoon risaa. Mullei oo eres piskotikkua tai jotakaa muaviklettua eres olemas. Katees on, jos omistuksesnani tuallaasia pälehiä retajaa.

Mua rupes pistämähän vihaksi ainaanen poloven porottaminen. Tryykäsin sitte kylän noitatohtorille vinkumahan vaivoostani. Sanoon notton mulla ollu luntioomekki näin huanos kunnos ku tulin sun ty joku vuasi taapperi. Em meinannu seslongilles päästä, höpäjin. Kyllöli sulla sama polovi silloonkin paisuksis, korias tohtori. No mitäs siinä sitte seleväs asias, tuumostelin.

Pikkuusen tuli miälehen notta lähtöökö tohtori kattelemahan kanttuuristansa kirvestä tai jonkullaasia piikkovehkehiä niinku talttoja ja vasaroota. Rupes sitte muina miähinä kirioottelemahan pitkähän paperihin jotaki ja hutkii siihen jotaki mustesjäläkiäki.

Lykkäs mullen jonkun lumeslääkesrisetin ja sanoo, notta kyllä se tualla tokenoo, mun klynkkäämiseni. Ei ollu atteekit enää auki, muttoli rakkahalle eksälleni piirrelty saman nimisiä lumehia. Oon niitä ny mohomeltanu ja aivan ku tuntuus, nottei enää hakkaa kipiä mun poloviani. Ei ainakaa samallaasella innostuksella ku ennen tohtorivisiittiä

Lilly, nam nam

2011-10-18T22:39:00.003+02:00

Joltaki kanavalta kattoon joku ehtoo konsettitaltioontia. Oli Lilly Allen siälä lavalla riahumas. Olin justihin ilimoottanu, notta tuun kans pian hornaamahan ylennökselle. Ei ollu Lillyn jäläkehen kiiruhia.

Se Lilly otti multa kaikki ymmärryksen esiintymisellänsä. Voi taivahan alla sen luantaanen liakkuminen musikiikin taharis. Laulunsa sanat oli osittaasin rumia, mutta voi sitä ihastuttavaa flikkaa. Jos saisin sen esiintymisen jollaki kiakuralla, voisin vaikka kusaasta hu....

Mullon sen koommin ollu Lillyn levyt entisen akkani auton hanskalooras. Enoo ihan varma vaikkolis muutama kiakko siälä nykyysin suamalaasen yriön hanskalooraski.

Entisistä tähäristä jerry lewis tai tauno palo ja kari tapio. Muistan Kristiina Hautalan. Saattoo joskus kusi juasta pulttuhun, ku kuuntelin lauluansa.

Ja mitä ny? Pelekialaanen Natalie. Laulaa mun englanniksi nokkoospuskahan. Oon kuullu monellaasia hoilaajia. Ah, Natalie. Sen flikan ääni väräjyttää mun syräntäni.

Tämä täs.

Ens

2011-10-18T21:40:00.003+02:00

Ensviikolla ilimoottanun pyhäkouluhun ja kaikkehen sellaasehen touhuhun mikä lisää ylimittaasta ihimisen perverssiä käyttääntymistä. Körttilääset. Ei. Ev voi koskon niin nynnyä sakkia, kaikellaasia salamiakkipaitojaki pitää yllänsä. Suvuski voi olla tuata tautia. Lähärätän Lestadiolle pyynnön liittyä leirihin (ei lady).

Jos Lars Levi ny huilaa johonaki mäntylooras, tottapa jäläkelääset on saanu valtikan viillellä hakemuksihin alaviitteetä. Jotta mäki voisin lähtiä kuseskelemahan mihinkä sattuu.

Voi olla notta ennenki kakaroota käytettihin. Niistei vain puhuttu mitää. Mum miälestä ihimisen käyttääntymises on kaikkiin inhottavinta kakaroohin kajuaminen. Isä vittalla, koivunimenherralla pikkuusen perseesehen hellästi vittoomalla oli tiätysti elämää ennen, Ny?

Ov varmahan tiarootuksen nopsaantuminenki tuanu ennen tiätämättömiä asioota kätehen. Yks täkäläänen lopetti akkansa turhanpäivääsen pihajamisen ja pisti raaron kellarihinsa muhajamahan. Ei haitannu uutta akkaakaa kovin palio vainajan olinpaikka. Mikon heitetty, son huitaastu.

Moitesta tuloo

2011-10-18T18:32:00.003+02:00

Mulle soiteltihin viranomaaskiältä matkien aamupäivällä. Yritettihin kysellä mun rakkahasta entisestä akastani kaikellaasta. Viimmeenen utelija puhuu skoonea. Mä kysyyn notteiko teillä löyry yhtään värmlannikiälistä tai maalaharenmurtehista.

Olisisin ymmärtäny tanskaaki paremmin ku mulle tariottua örkeljungaa. Ei mitää, mutta luulin oikiasti notta on eksälleni tapahtunu jotaki. Tramppasin pitkin laattiiota, enkä osannu eres visiiottikortistansa lukia numeruansa. Mulloli kauhia hätä. Olis voinu kurmootta autollansa johonku tai olis joku ottanu puukoollansa jonkullaasta näytestä vattasta.

Asia selekes. Paitti ei viäläkää se, notta mikä hakkeri tänne yritti koputella. Mun hualeni laukes, ku kuulin viäläki rakkahan eksäni olovan hengis.

Olin soittanu kolomehen eri numerohon hirviä huali päällä. Olin luvannu heti tiaroottaa, ku asias tuloo uutta. Olin tiätysti möhöliny ja se kolomas oli hukas ku asia selekes.

Pystyyn sitte jo toimittelemahan, notta tiätysti olit kiriamessuulla viikonloppuna. Sanoo Jaana, notton niin vaarallinen paikka jottei oo hällä menoosta sinne koskaa. Tiarustin nottonko asia niin, notton sulla kukkaro föliys mennes ja tulles, mutta joku on ominu paperit kukkarosta. Sanoo notta pikkuusen tuahon suuntahan.

En ota, sanoon

2011-10-18T14:43:00.003+02:00

Ennen herrasmiästen keskutelut pysyy aina asias. Silloon ku viälä ruattihin pääsi laivalla, oli yks miälenkiintoonen tapahtuma. Yks Jaska unehtuu jollakin Uumajan puistonpenkillä höpäjämähän kuulumisiansa.

Tavanoomasen rauhallinen Jaska oli siloonki rauhallinen. Jonsei ny flegmaattinen, niin ei oo palio paitti. Jaska toristi puistonpenkillä maailiman politiikan erilaasia ilimentymiä. Uumajalaanen räppäs Jaskan viäres lättööliä ja Jaska naukkaali kunnon ainesta.

Ruvettihin sitte ainoomahan matkaa kotiappäi. Jaska siihen, notton pikkuusen asiat viälä keskenerääsiä. Yritettihin reirata asiaa ja sanottoihin notta laiva lähtöö ihan lähivuasina. Jaa niinkö, Jaska sanoo.

Siinä sitte aika tasaasilla lainehilla oltihin seilaamas Vaskiluatohon. Joku moottoriprutkuvenes rupes aharistamahan isua laivaa. Kattottihin sitte lairan yli, nottonko isoosta asiasta ny kysymys.

Oli. Jaska oli heränny puistonpenkiltä ja oli kans menos Laihialle niinku osa muustaki seuruehesta. Jaska huutaa sitte siältä alennokselta, jostaki moottoriprutkun reunalta,
notta hilientäkää pikkuusen notta pääsen kyyttihin. Me sitte miähet tuahon, notta viittikkö ostaa matkan perille asti. On huanua kiipaasta tuan rautaseinän ylitte.

Jaska tuahon, notton asia selevä. Wiksrömi rupes kurnuttaman oikee kunnolla. Haistan nenäsnäni pualiksi palanehen polttiksen katkun viäläki.

Mutta joo. Jaska seisoo prötevää Vaskiluaron satamas joku herkkupullo käresnänsä. Jaska tiarusti, nottootta ollu johonaki, mutta mihinä.

Otakko koniakkia?

2011-10-17T20:59:00.003+02:00

Tyäelämäni alakumetriillä elämäs oli viälä kunnon esimiähiä. Mun isoo pomo oli suamalaasuren yltiöpääsen isänsä jäläkeläänen.

Olin rakentamas täyrellisenä tyhyjätaskuna kotua johonku Kyröönmaan reunalle. Olin silloon sitä miältä, nottoli alaoottelevan duunarin palakka paliao huanoo ku niiren, jokkoli saanu jonku takia lanttia kokoho.

Ajoon Latvalan huaneskalukauppahan. Rupes hiukoomahan ja tyyräsin vekseliaukian viäres ollehesehen kuppilahan. Pakokauhu tuli, ku näin notton justihin mun palakannu mettäherra niin likellä, notten voi väistää. Ei mulla pitäny olla mitää järiellistä asiaa sinne kurakaupunkihin.

Syätihin ja juteltihin. Mihinää kohoren isoo pomoni ei tiarustanu, notta minkä tähären moon kaukana reviiristäni. Kysyy sitte lopuuksi, ku molin tutajamas johonku sovittuhun paikkahan nott huitaastaasko viälä koniakit huivihin. Mä sitte muka esmentelin, nottoon yhtiön autolla kulukeella ja oon kuullu, jotta sellaastaki pitää tyyrätä jonkullaases reilas. Ei suuttunu herra, mutta lupas, jotta seuraavalla kerralla räpätähän oikee kunnolla.

Sei sanonu mitää

2011-10-17T19:28:00.003+02:00

Mun riistavainoonen rakki tiätää aina miston kysymys ku puhutahan asiaa. Minen itte tiänny mitää viälä silloon latojen aluusista saalista hakevan rakin ujelluksesta ku se alakoo. Ujellus. Molin portahillani ja rakkini liaas kiinni mun vyäsnäni. Sitte alakoo hirviä ajoulina.

Mä kattelin karvareuhkani alta, nottonko ny susi vai karhu, jota mun rakkini ny vainuaa. Koitin vetelillä nakiillani koppuloora ovia auki, mutta ajo vaan yltyy. Mä sitte siinä silimittelemähän, nottonko tullu ainaki villisika porraspiälehen. Ei ollu tullu.

Meirän tuvaneruusehen muuttanu helluunen kissi siinä istuu autotallin kivikaitehella. Ku kissillä on älyä pikkuusen enee ku narulla talutettavilla hauhau elukoolla. Kissi siinä vaan katteli kiven päällä. Rakkini puhuu mitä puhuu, mutta mä yritin tiarustaa siltä kissiltä, noottookko ajatellu jotta kylymällä kivellä istumisesta voi tulla peräpukamia.

Ei sanonu mitää. Sylykääsi oikian pualohoosehen kintahasehensa ja rupes sillä kintahalla korvantauksia siivuamahan. Mä ny sitte tuahon, notta päästänkö narut irti. Oli ylypiä ilimes ku ei sanonu mitää. Nauttii selevästi siitä, notta rakkini oli melekee sapsus kiinni, mutei ulettunu järsääsemähän perseesehen.

Häivy, sanoon

2011-10-17T10:19:00.003+02:00

Olin oikeen isua miästä, ku sain komenteerattuan pikkuusen. Mum pisti vihaksi, se siälä särki kujanvarres kompostipussiani. Tai olisko koko homma ollu enää mun mureskaan. Pussuuseni oli jo yleesellä aluehella. Ihan niinku kunnan parakraaffit on on sen täksi päiväksi määrittäny.

Justihin äsköön olin toisen kerran julumistelemas pussini pemottajalle. Oli vissihin kompostintönkijä pikkuusen kehaassu kaverillensa, notton tualla pöhölöllä suamalaaseläjällä ovipiälesnänsä hyvää syätävää. Niinku perunankuaria ja omenansyämööksiä.

Minen ny oikee ittekkää havaannu, nootton itte kuskannu ummehtunutta roinaa toisten tontille. Ei mum miälestä ihimisen pitääsi kaikkia aluehia vallata. Vai onkohan se luamakunnan kruunu käsitys viäläki voimas?

Sus siunakkohon. Peliätinkö mä ny perseettömäksi kompostirosvot? Pitää pian mennä pikkuusen esmennelenl katumahan roikastamistani. En oo varma, mutta luulen rosvojen asuvan tuas lähipuus. Siälon ainaki joku riskukasa, jotoon joskus kameralla tähärystänykki. On komiaa elämää varsinki alakusuvena.

Moon jo kymmenen suvenvaihtumista vaharannu uteliaasuuttani tuanne mulle turhahan puuhun. Oon meinannu lyärä kuparinauloja tyvehen, ku tiärän notta puu pirättää hengittämästä ku sille annetahan saattohoitua. Mutta kunnan velemut tulis tätysti istuttamahan uuren pöökin. Jotta joo.

Ja mitä ny pikkuusista lehtiongelmista. Sananomaleheret ei oo mun tuskani. On se harakka vaan komia lintu. Ja asuu mun naapuris. On tällä kylällä kaikem maailiman riikinkukkoojaki ja villiintynehiä vihireetä papukaijoja. Silti harakka hianos frakisnansa on kaikkiin komiin lintu, mikon mun tiaros. Ov västäräkkiki nätti, mutton niin pikkuunen, notten taharo enää eroottaa sitä maisemasta.

Kiälet hallinnas

2011-10-16T22:21:00.004+02:00

On elämäs komioota asiootta. Kattelin, en löytäny.
Kiriamessuulta kusipaikkaa. Tuumasin notta isoompi kusihätä panoo kattelemahan oikee kunnolla. Paikkaa.

Ja sitte menin tiätysti kuppilahan. Mulle eksoottisen oloonen neiti kysääsi, notta lorahutanko sun kuppihis kaliaa vai limunaatia. Mä säikährin toresta, notta vai limunaatia.

Hyvää kaliaa lorottiki. Sanoon notta kiitos sulle. Sorry, joo, sanoon ihan väärin.

On vain pikkuusen komiaa kattella eksoottisen syntytyperän ihimistä kärestänsä. Jotta ku sanoon ensimmääsenä, notta päivää. I don't understand you. Niin sanoo.
Mistäs soot oikee kotoosi?. Moon tullu tänne Finelandiasta. In velke plaats in deze land zijn.
Jaa Suamiko? Jottoon jostaki, moon suamesta. joo. Joo pohojaases soon.

What language do you speak? Iiränpualohooses maanosas toimittelihi mullen mitä sattuu. Reikä seinäs ja kirves persehes, joo. Sanoon. Päivää sanoon koko jutun aluuksi .Mitä? Päivää toistin ja sanoon notta se tarkoottaa suurimpiirteen samaa ku huajuu jutut.

Mitä helevettiä, ooksä suamalaanen. Tunnustin, notta tunnustan joo. Torellaki eksoottisen oloonen leiri sanoo mullen, notton aivan hulluna pohojoosmaalaasehen kulttuurihin. Sanoo, notton paappa lukenu hälle Ronjaa. Huitaasin kysymykseni ruattiksi. Justihin samasta oliosta oli kysymys ku olin ajatellukki. Muumia ei flikka tuntenu. Ottaa varmahan selekua.

Pränttiä piisaa

2011-10-16T17:00:00.002+02:00

Parahin kaverini soitti aamutuimahan mun aikaa. Kaveruus on yrittäny ihan hilianki loukko0lla, mutta vain yrittäny. Oomma sopinu tuluvahruksemma.

Niinku asiooksensa koitti tiarustaa, notta mitoon justihin ny teheny. Peiteskiälellä koitin setvittää lähihistoriaani. Kuulevia oli muitaki, notten voinu puhua suaraa niinku tästä tallinpiihin. Asia on kumminki seliinny ja on ny justihin kohorallansa.

Huamasin puhelus olovan viäläki veryttelyn makua, ku multa tiarustettihin seuraavaa maharollist siirtuani. Valitin nottoon jo vahaha miäs...

Sitte huitaasin, notta ny lähären kiriamessuulle, kuhan ny saan klonittua pikkuusen kaffia vattanperälle. Mitä sä sellaasen paikas teet, tiarusti kaverini. Mä koitin olla pikkuusen tohkehes kus sanoon, notta ostelen kirioja. Jaa....

Niinpä. Ja taas ostelin. Mun ymmärtämys tavallisia ulukomaalaasia pränttiä kohtahan on huajuva. Ku luen suamaasesti präntätyn eepoksen päiväs, mulla menöö toisen kotimaasen kans ainaki pualta kauee ja hikiä tuloo.

En oo koskaa kunnolla enlantia tänksänny, mutta menöö paremmin ku Hitlerin kiäli. Ja täs maas puhutahan dutsciaki Taitaa olla hollanti nimeltänsä kiäli.

Iliman kiäleti pomiloottemas

2011-10-14T17:28:00.003+02:00

Karvarin ovella olin äimän käkenä. Ilimehriin nahkasaksillani asiani ja viisasin sille komialle flikalle rannestani, olematoonta kellua muka tähäräten. Klasi oli välis, mutta armenialaanen ymmärti ja huikkas mun sisälle.

Pian tuli appiukkonsa jostaki verhon takaa ja ilimootti mulle taas eleskiälellä, notta viittisikkö purottaa kankkus tualle lavittalle. Mä siihen nyäkkäsin notta istahran tokiki.

Mollahan ylehensä sen paapan kaa oltu pikkuusen kuuroomykkiä. Moon luullu, notta äijä tärittää vaan venättää. Minen osaa siitä kiälestä ku kaukopartios ollehen isäni ilimaasuja. Non mummiälestä julumia tai sitte liian imeliä tukal leikkupaikkahan. Ov varmahan Armeenias joku muuki ku toverikiäli. Ev vaa tiärä.

Ollahan aina sen paapan kans päriätty murahtelemalla ja nyäkyttelemällä, eikoo tullu ymmärrysriitoja. Koitin ny monennella kymmenennellä kerralla kysäästä karvaherralta paikallisella murtehella, notta mihinkoot taas kakkulas jättäny. Kysymys on hautoontunu vuasi tolokulla mun miäles, ku on mummiälestä karvarin on ollu useemmin aamukaffilla ku mä.

Paappa tuahon, notta hän vihaa kaikellaasia nenäklasia ku niillei näje mitää ja non sen tähären aina katees. Hymyylin äijälle ääneheni ja mun suusta korahti aitua osanottua. Sama vika eenokilla, hötkötin.

Sanoo tällä kertaa paappa tämän kylän murtehella, notta mitä pään klumppoo kustantaa. Mähän vetasin siliän paperin lompuukistani ja nostin molemmat peukut pystyhyn. Kyllä me papit sitte naurettihin.

Tramppasin sitte uusi tuuleentuva kuantaloni ilimas aaltoollen kylän raittia kotiappäi piikkuusen eri kautta ku olin hetkuusta ennen marssinu. Jokku urhoolliset oli särkeny pari kivituppaa. Yhyrelle eksoottisen näkööselle kivensärkijä herralle näytin käsilläni, notton mulla surku ku on menny joltaki sateensuaja.

Oli äijä kaukana konehien mölinäs mutta ymmärti mun hualeni. Iliman keskisormia rupes tulemahan kansaanvälistä vastausta haalarimiäheltä. Mä ymmärrin kovasta huhtomisesta notta on tupa särietty joo. Tähän tuloo pian uus sateensuaja, sanoo.

Muukki tyäkaverit imehteli sivullisen sekaantumista asiahan ja käänti kylykiänsä mun toimittelukaveini nauraes ihan mykkyrällänsä. Ei oo vissihin kukaa ymmärtäny tiarustaa mitää yhtä alakeellista. Mutta tiäten pohojammaalta lähtöö ja paukkuu kulukeesnansa.

Olin sitte kaupan kassalla. Ja rahastajaa ei tartte meirän lähikaupas orottaa, niinku mualla. Mun piimäostokseni oli kolome senttiä yli jonku määrämerkin. Tosi komia kassa sitte rupes mulle huitoomahan lempiästi, nottolisko sulla sitä kolomia senttiä johonaki housus plakkaris.

Ku sei käyttäny mitää kiältä, mä kumarrin myäntymiseksi ja löin ottani siihen kassakonehen pöytähän. Olis kannattanu sanua nottei oo. Ei tarttisi ny mennä kattelemahan lekurin neulomistaitua ja taas hyväksymähän kustannus. Lekurilla en palioosin kumartele.

Mitä ja mihinä?

2011-10-12T09:17:00.003+02:00

Taas kerran joo ja huamenna uurestansa. Mua riapoo oikee perkelehesti tämän päivän uutisoonti. Jos olis jotaki uutisootavaa, nykyyset juurnalistit munii kaikki oikee kunnolla. Esimerkkiä ei kukaa tartte multa, niitä löytää jokahisesta uutisjulukaasusta. Hesaris mokia on vähiten.

Luin miälenkiinnosta juttua ku joku israelilaanen rabbi oli ruvennu rahapulasnansa kuliettamahan huumesmömmöjä Suamehen. Lukekeminen meni heti mettähän, ku kuriiriilla oli tavaraa täynnä ollu auto Antverpenin satamas Hollannis. Hotaasin aamukaffia kiruksihin kaksoosmokasta. En tiärä kuinka kuriirin käytihin, varmahan huanosti ku kerta uutisootihin.

Mitä uutisesta jäi jälielle? Vissihin se, nottoli joku satuullu jotaki. Antverpen on ihan johonaki mualla ku Hollannis. Alankomairen Hollannin maakunnas saattaa olla joku aalla alakava paikka. Ku lukoo tuallaasta uutista, ei voi millään uskua mitää jutusta. Oliko koko rabbia tai sen rahapulaa tai salakulietusta.

Mikähän se rabbi oikiasti olikaa, rappari jostaki, tai räppäri. Jortani on on Ylistaroski ja Hähäänjärvi. Eisunkaa ny joku oikia toimittaja oo seannu oikee kunnolla. Ylistaros on monta rapparia, mutta lauleskelija Juha Tapio on entinen ylistarolaanen eikoo räppäri.

Täs tullahan sellasehen ihimetyksehen ny, jotta on oksat pois ja pala larvaa. Mä joskus nuukuuksisnani tankkasin petroolia autoni tankkihin. Tuli sitte viärehen sinisehen sotisopahan sonnustaantunu virkaalia. Ei kysyny mitä tankkaan, kysyy vakavan näköönen naama eresnäni: Ookko nähäny porarin näkööstä miästä mihinää tääläpäi kulukeella. Ei, enoo...

Kysymys jäi kaivamahan mun miältäni. Yks kyröläänen Mikkokoki oli jo oikaassu kinttunsa samoon ku Veikko. Maalahtelaasista en silloon tiänny mitää. Ne puuhuki niin kuriasti, ku viimmeeseksi praatattihin.

Seuraavan päivän leherestä luin, notton bodaria katteltu. Ev viäläkää oo varma, oliko leheren prätti oikee vai sen valtion virkaalijan, joka mun maharollisia näkymiä tiarusti. Ennen vanahat ihimiset pruukas sanua, notton kaikki totta, mikon leherelle präntätty. Mun lapsenuskoni on menny aikoja sitte...

Joku kuali, ku putos sementtilaattialle, autosta varaastettihin renkahat... auto ajoo lasten päälle, kaivinkones katkaasi valokaapelin... Joopa joo. Mihinä opetetahan toimittajia töihinsä? Lehtikiriootuksien jäläkehen ei mihinää. Miksei niinsanotut toimittajat kysy, tarkista ja viälä kerran tarkista asiootansa.

Jokahinen täysjärkinen tiätää, nottei rosvo viä autosta renkakahia. Sillon luullakseni niin kiirus, notta viää kummit vantehinensa eli koko pyärät. Nojoo taas. Meen tästä keittämähän plättyjä.

Petikaveriista parahuusin

2011-10-08T11:55:00.005+02:00

Tästä ja sen lemmikkikaverista oon kiriootellu oikee piisalle. Kirioottelen viäläki ku non mun ääres koko aijjan. Sänkyhynki tämä keisari teköö varmahan oman tilansa johona ei oo aharasta.

Som muka joku riistakoira ku saa kaivaa myyränkoloja, mutta sen ei-riistakoiran pitää löytää ensin myyränluukku. Ja tämä sitte sille entiselle kulukoiralle notta: viittikkö mennä pikkuusen sivuhun ku miäs rupiaa tonkimahan. Saat sitte myyrän saparon, jos se ei mee mun vattahani.

Suuret on meiningit kuninkahallisella roturakilla, mutta kunnon tulokset mettästyshommis saa orottaa ittiänsä. Mitä ny pualikesyjä kania on tuanu raatoona mulle ja joitaki kissivainajia.

Luulis notta tuallaanen taistelija nukkuus rästäsvuaros saalista orotellen. Ei nuku rästäsvuaros ei. Tassuus ei voi mennä pihalle eres pikkuuses satehes. Rakkoki on niin hirmuunen, notta se kestää kunnon maakuntasatehenki koiranilimaa orotelles.

Onko ny mialuusta tai ei mutta hupaasta ainaki, justihin tämä samaanen myyräntonkija kävelöö joka meeterin mun peräs, mihinä kulloonki kulienki. Sillon kipukynnys niin korkia, nottei viiren tunnin lenkurakaa porota kinttuja tai kituumia. Vettä kyllä flaskottaa oikee kyllä reissuullamma.

Säästölamput roskihin

2011-10-07T17:26:00.003+02:00

Ny myyrähän imisille säästölamppuja ainaki kymmenkertaasella hinnalla ja mainosten jäläkehen moninkertaasella käyttöijällä hehkulamppuuhin verraten. Kunnollisia oikeeta hehkulamppuja ei saa ku kauskantoosilta heleppoheikiilta, jokkon älynny ostaa rojut säilöhön.

Ei oo ilo käyttöijällä, jos ei pääse itte siitä nauttimahan. Mun kellarin säästölamppu hehkuu äsköön oikee kunnolla. Klasi ei ollu viälä sulanu, mutta parinkymmenen sentin pääs parahat haalarini kärys jo iloosesti. Onneksi likitianoon rekennelmat oli tiilestä, mutta kyllä se haalarivalakiaki olis saanu aika riamun äntihin. Pian olis kärynny kaharen kerroksen puutrapukki. Justin oon toiset pykänny hyvähän reirahan.

Kunnon hehkulamppu prätkähtää, ku sen käyttöikä on lopus. Rakennelma siinon sellaanen, nottei enää hehku kuaret eikä muukka komponentit ku on hahkulanka poikki. Nykyysis polttimoos on hirviä määrä kaikellaasista johtehista ja pualijohtehista värkättyjä onalehia. Vastusmittarillakaa ei saa uusista imehistä selekua on kunnos eli ei.

Vanahakantaaset hehkulamput on turvallisi,a ku niis ei oo mitään turhaa krääsää sisälmyksis. Tahallansa klasin rikki törkkimällä hehkulampustaki saa asehen melekee mihinkä vaan. Mutta kaikemmaailiman tutkimukset luaa säästölampuusta hyvää ja vanha keksintö on jo saanu hautaantua. Kummiski kaikellaasista enerkiantörsööksistä hualimati hehkulampusta tuloo huanehisihin lämpyä ja se pitää veivata muin konstiin ku kylymiä lamppuja muka poltetahan. Verinen lihaklimppiki johoron pääs katonrajas on ympäristöteko. Valottaaki se melekee saman verran ku joskus aikoonansa hommihin alakavat säästövehkehet.

Ei ottanu yhtää kipiää

2011-10-07T12:56:00.003+02:00

Kyllon meiränkylän hammastohtori ammattinsa taitava. Tuloo oikee kehaasta. Mulloli muka yks isoo holo leukaperäs, mutta setä muuras kaks umpehe.

Kysyy ensimmääsenä nottei suinkaa ruveta puuruttelemahan, ku ei niin tehty erellisreisullakaa. Ennenku mä kerkesin mitää kariaasemahan, silloli jo joku jyrsin mun suusnani. Nupaji mulle korvahani, notta nosta heti känny pystyhyn, jos rupiaa ottamahan kipiää. Sitä ylemmäs tiätysti, mitä ilikiemmältä tuntuu.

Joopa joo. Ei tarvinnu ruveta huitoomahan, mutta uni meinas tulla siinä hentooses pörinäs. Syksyn sääskekki vinkuu raaemmalla metaskalla ku tohtorin konehet. Oikee piti kysäästä, notta koska sä alakaat valemahan niitä reikiä tukkuhon. Sanoo notton asia kunnos ny ja tunnin kiäleheni jottoli ärsämät karonnu.

Mullon kotosuamesta pikkuusen toisellaasia muistoja. Oli mulla kyllä hirviä porotuski. Koko yän laskin sekunttia, jotta koska ensimmäänen hammaslekuri heräälis. Molin valamistaantunu vaikka pitkällen ulukomaanmatkalle, jos apua ei löyry likempää.

Oli yks tohtori herännykki aamusella ja oli keriinny kapakasta sorvoopaikallensakki. Kus sanottihin käsipäivää notkahteli lekurin jalaantaittioomet uhkaavasti. Mitää kipiäntuntoja ammattimiäs ei meinannukkaa liäventää mun suusnani. Ei hommihin.

Luuli vissihin, notten havaatte erikoosta tasapainoasemaansa, joka ei ollu stabiili. Veteli paperossia koko session aijjan ku vissihin kuvaali ittellensä nottei asikaanen haista paloviinan haisua tupakinkatkun aluutte.

Apu tuli silloonki kipiähän kohtahan. Tuhkaa oli kummiski pikkuusen ilikiä vetää nialuhunsa. Kyllä mä titysti sen ymmärrin, ku silloli lekurilla molemmat kourat mun suusnani ja se koitti huulisnansa pyäritellä sitä tupakkiansa. Ei varmahan havaannu mihinkä tuhka leijaali siitä käärylehen päästä.

Sitä minen käsitä, jotta mihinkä se kipiää ottaminen katos. Hampahasta ku jäi pualet mun leukahani. Huamisin toinen hammaslääkäri kysääsi, notta mihinä turmellukses oot syäntikalus näin huanohon kuntohon saanu. Sanoon eileen olleheni hammaslääkäris.

Son menny mikon huitaastu

2011-10-06T16:06:00.003+02:00

Kyröömaalla on saatu taas toivottuja tervehyysiä yläjuaksun asukkahilta. Pikkuusen satehen piskottehen jäläkehen Vassorin laharen suuntahan on uiskennellu sianruhoja, epämäärääsiä tynnyriä, justihin sahalla kannosta irrootettuja puunruhoja, laituria ja muuta jokirantatavaraa.

Pukkilansaaren lossin vaijeriiski oli yhtaikaa kolome valtoomeksi päästettyä prykyä tartuksis. Ammoosista aijjoosta alakaan joki on ollu kaatopaikka vailla vertaa. Pikkupoikana jäällä hiihrelles suksennoukka katkes monta ketaa tömättyänsä kinokset olovahan kiinni jäätynesehen perunasankoovainajahan.

Sianpaskaa vissihin ei kukaa enää tyhyjää yäsyrännä kirkonsillalta vetehen, ku on tullu pikkuusen lain koura riipoomahan hunsvottien riveeliä.

Ku kusoo nokkoospuskikkohon ja on seliin lahon justihin irrootetun prykyn viäres, ei oo synti tai mikää, ku myrkyyllä kyllästetty vainaja lähti. Nuav vaan.

On tiätysti erikoosta, notta uus pryky tuloo kohtehesehen pian tilauksen jäläkehen, Asennuksinensa. Hommat teheny seilaa mureheksi joillekki toisillen.

Pam!

2011-10-05T18:58:00.003+02:00

Ei viitti mun yliopistolikka toimitella isällensä autokolaristansa. Mun riapuni on kelevannu romun sijaaseksi. Oli menny pari pirssiä pahki, mutta ihimiset ei menny lunastuksehen.

Oon ajellu eloni aikana milioonia kilsoja. Pelliä on kruttaantunu oikee kyllä. Hätääsenä aivokääpiönä imehtelen sitä, notta piäntä köhää huamioomati oon hengis nykki.

Flikkani on palio älykkähämpi ku mä. Mäkin oon ottanu joka tulumungista itteheni. Uskon, notton tullu ny varovaasuutta läikehtimisehen flikallaniki.

Ittestäni voin sanua, notton mulle kaikki muut paikat urheelupaikkoja muttei liikennes. koko aijjan höpäjän ittelleni, älä mulkendahli hermostu, vaikka sua kuinka palio provosootaaski. Liikentehen sujumisen aa ja oo on suvaattevuus. Joku voi teherä virhehen, mutta vain poliisilla on oikeus puuttua asiahan.

Kukahan murskaa

2011-10-05T15:23:00.003+02:00

Yhyren uluvilaasen rikostapaukses on tosi palio kaunaa ja kuviteltua oveluutta. Mummiälestä on erikoosta, notta poliisi ja syyttäjä lukoo dekkaria ja soveltaa lukemaansa oikiahan elämähän.

Ku nykyyset syytökset menöö kumohon salaasia ku on, seuraavaksi syylliseksi päätettyä ruvetahan varmahan jahtaamahan eläänrääkkäyksestä. Soli varmahan yrittäny tällätä marsuansa tikkulootahan yäpuulle vaikkei koko askia tai marsua olisi koskaa syyllisen likellä ollukkaa.

Voin kyllä avoomin silimin tuskaa tuntien imehrellä suamalaasta oikeuskäytäntyä. Oikeurenmukaasuus toteutuu salaasesti niinku jo valamihille syylliselle on päätetty.

Asianosaasten kantsiis lukia Olavi Veltheimin kiria Murskatut Unelmat. Siinä suamalaanen suunnitelmataloutehen ihastunu muutti ihanuutehen, mutta joutuu kuviteltujen syytösten jäläkehen heti linnahan. Erikoosrangaastus tuli, ku joku kommari laharattihin monen tuhannen kilomeeterin pääs.

Oon tiätysti täs asias lehtitiatojen varas. Mutta tottahan se on, miton sivuulle präntätty.

Mun

2011-10-05T07:54:00.005+02:00

Tämä imehinen on mun ihannes. Mullon muutama kiroottamansa runokiriaki. Kärestänsä kattuen tämä on ihastuttava tyyppi. Nykyysin näköö enää harvoonn luannollista käyttääntymistä mutta tällä likalla on sitä yllin kyllin.

Vaattellansa koreelematoon luannonlapsi toimitteli runokiriojensa synnyystä syvistä. En oo millään muatua kultturelli, mutta kyllä tämä taiteelija otti mun luantoni tyköhönsä.

Ihiminen voi teherä tairesta piänistä arkipäivääsistä asioosta ku sana on hallus. Tällä ihimisellä on. Mun arkipäivääsyys menöö heti, ku otan flikan runokirian käteheni.

Räävelistä moi

2011-10-05T06:53:00.001+02:00

Nuarin likkani vastas puheliimehen ja sanoo olovansa Viros. On vissihin oppinu jotaki, ku ei ollu Eestis. Moon koittanu vängätä perillisilleni, notta Suames on oma kiäli ja sen jäläkehen Viro on Viro, Ruatti on Ruatti eikä sverige, ryssänmaa on mikä on eikä Saksa oo Deutsland, Tyskland, Germany tai Allemania silloon ku puhutahan suamia.

Ei puhuta Helvetiasta eikä Pannoniasta. Kuka tiätää miton nua maat? Tämäki kohta vois olla Itävallan Alankomaata ja metroasema miltä hajen eksääni töistä, vois olla Espanjan Alankomaata.

Muistan ku kyröläänen seurakaverini sanoo ulukomaan elävälle, notton Vaasasta kotoosin. Mä sitte tiarustin hetken perästä, nottookko hilianki muuttanu. Sanoo olovansa viäläki kyröläänen, muttei nua pässit kumminkaa tiärä mihinä se kohta on. Vaasa tiäretähän.

Pian vissihin saa fyrrykyrölääsekki sanua, notton kotoosin Vaasasta eikä mistää präntööltä tai trontilan mäjeltä.

Olin pankkiherran kans jutuus ku piti tallentaa jotaki paperia ku ne tuntuu homehtuvan mun pyhäkenkälootahan. Ku herra kuuli nottoon finelandiasta, kysääsi, onko sverigen kiäli hallus sulla niinku on monella hianomaalaasella. Sanoon hallus ja hallus. Oon unehtanu svean melekee kolomenkymmenen vuaren käyttämättömyyren jäläkehen.

Hihkuu, notta sähän praataat ruattia. Hoirettihin asia på svenska, muttoli mulla ensin toimittelu katees. Soli pakkoruåttia se.

Ja taas

2011-10-04T06:55:00.006+02:00

Joku ihastuttava blogiohojelma heitti mun juttuni hevon sinne. Kuva jäi. On viästityslinia aika valikoova.

Tämä näkymä on tiätysti mun krekoolimaastani. Moon nostanu muutaman sipulin talaven pataruakia ajatellen. Loitompana kyyhäälöö ens suven valakosipulit ja puriot. Nam nam. Puskikos kasvatan mustikootani. En saanu ny yhtäkää mariaa, mutta viime suvena kolome.

Toren puhuen löökkimaa on jonku toisen. Imehtelen, notta millä värkillä varret tällätähän rusetille. Varmahan siihenki on joku päles keksitty.

Sipulityämaa menöö yli mun hilseheni. Itte vilielen muutamaa löökkiä ja muutamaa pottua. Mun pitää tuntia nimeltä mun rakkahani ryytimaas.

Taires

2011-10-03T20:19:00.007+02:00

Perämettillä ei oo kukaa oikiaa taireskulttuuria oikee ymmärtäny. Jos oon sakia niin oon. Oon toistenkaas pikkuusen epäkultturelli, mutta mitä sitte.

Näkymä on ku justihin katkelma pohojalaasesta korkiakulttuurista. Ihaalen ja saan sätkyjä tuasta, notton päivänvalon pualohoonen klasi tuamas ilahruksehen valollansa selekiää kulttuuria.

Voi olla jotta jörnöttää tairesteokset. En tiärä asiasta mitää.

En pahuuresnani sano, notten käsitä taitehesta mitää. Soli vissihin suurta tairesta ku enooni kertas nookkoospuskikos Lampelan kaffilan tapahtumia suviyänä. Kaikki kunnon kännis tehty on tairesta.

Joku pipottaja kautsi tuli porin Palloseuran kyyttihin kesken matkaa otteluhun. Olis tullu potkupallotairesta, jonsei 2,6 olisi ollu...

Huikaasevaa

2011-10-03T07:53:00.007+02:00

Matkaalu avartaa aina. Ei tartte eres kaukana käyrä, ku maailima on arkipäivästä kattuen ihan toisellaasta. Entinen Belegian armeijan hariootusalues on nättiä ja tosi jylhää seutua. Järvet on komeeta, vaikka kaikki on täyrellisesti ihimisen patuamaa vettä. Kulukijoolle riittää kaikellaasta maharollista tekemistä ja harrastamista. Reppuselekäihimisiä tramppas satoja jonsei tuhansia lokakuun mahtavas kesäpäiväs.

Viikonloppuna lämmöt huiteli heltehen pualella. Muttoli onneksi rakiille vettä tarilla juamisehen ja polskuttamisehen.

Joskus on länneltä vissihin ploosannu Rursee järven seliän ylitte. Puista oli lennely oksat pois ja pala larvaa. Ei ollu oikeen vihantaa enää runnellus jyrkäntehes.

Ei oo mikää imes, vaikka seurun taloot on päällystetty komialla liuskeskivellä. Sitä piisaa järven rannoolla ja joka paikas mihinä kivennääsmaa ei peitä kalliota.

Ei ny tällä reissulla seliinny, minkä tähären veren (vesi) pinta vaihteloo kymmenkunta meeteriä eri aikoona. Vissihin sähkyä jauhetahan satoo tai paistoo. Pitää otta selekua tuasta asiasta.

Ku tualapäin seikkaallahan ylehensä käyrähän tankkaamas kosla yhyres suurherttuakunnas. Auton ruaan hinta on kymmeniä senttiä halapee ku viäreesis mais. Matkaalun ei tartte kauhiasti avartaa lompsaa, jos viittii vaivootella koslansa tankille.

Tuli vissihin ahaneus, ku täytettihin naftalla kaikki tavaratilas ollehet neliä kummisaapastaki poltinainehella. Ei niitä saappahia enää jaloottelemisehen kotomatkalla tarvittu.

Lukos

2011-10-01T08:41:00.000+02:00

On tosi, notta tääläpäi on moni paikka lukos, jonsei kaiva rahamassiansa. Avoomien ovien päivänä puarien ilimootuksis oikee mainaastahan eriksensä, jos sarananoja saa kuluttaa ilimaaseksi. Huippua on tiätysti se, notta kansallispuistos käppäälemisehenki pitää ostaa piletti.

Vaikkoon Suames oppinu, notta köyhä kansa pääsöö melekee joka paikkahan ilimaaseksi, ymmärrän jotenki pääsemismaksukki. Silloon mun järkeni passaa maksu, jos jonku ihimeen tarille tällääminen tuaa kustannuksia.

On palio sellaasia paikkoja, johonka en pistä noukkaani suurin surminkaa, vaikkolis vain sentin pääsemislunnas. Talaven suksittelemiset hiihtopaikoolla on maksun väärtti jollekki. Mullen ei. Kiärrän kaikki maksutolopat kauaatte mettän kautta. Yhtenä talavena suksittelin täälä tonnuusen, mutten maksanu senttiäkää.

Sivuutin kaikki maksupistehet tai toimittelin hinnan keriääjille selevää suamia enkä ymmärtäny mitä ne mullen solokotti. Ku näytti rahaa ja pilettiä, sanoon notton mullaki vintis mania, mutta rotat söi portahat notten pääse hakemahan. Periaateskysymys tuli sillä kohtaa etehen, ku ei ollu latua mistä olis voinu maksaa. Trampatusta jääkaliamasta en maksa koskaan mitään.

Ku saan vikitellyksi väkiä pystyhyn, eherootan taas jotaki pikku visiittiä johonki, johona ei keriätä maksuja. Kuvan avaamenreikä on yhyrestä piänestä ranskalaasesta Rocroi-nimisestä pikkukaupungista. Jäi jolloonki hämärän tulles huanolle ohikulukattomiselle. Sinne pitää lähtiä viälä joskus kuurnikoottemahan. Koko kaupunki on vanahan tähären muatoosen linnootusmuurin sisällä. Kattominen ei maksa mitään, mikä passaa mullen.

Minen tiärä viälä, mutta johonku taas lähäretähän. Tällätähän vaikka isoo kartta laattialle ja kattotahan mihinkä kohtaa koira istahtaa ja mennähän persuuksen alustan kohtahan. Tästä pörrööstää alle tiimas kolomehen maahan ja ku ajellahan pikkuusen lisää, saapuvilla on monta maata ja kulttuuria.

Saharas

2011-09-30T08:09:00.004+02:00

Moomma eksäni kans kauhian uteliasta sakkia. Päännousemana mennähän kattomahan milloon mitäki. Niinku kartas olovaa Saharaa. Tai Hollannin televiisiokanavalla haastatteluohojelmas nähtyä erikoosta maisemaa.

Belgialaanen ei itte tiärä omasta maastansa palio mitää. Naapuriista ei sitäkää. Oon joskus toimitellukki, ku yks suamalaanen hojaantuu polokupyärämatkallansa kaatosatehes maaseurun kuppilahan suajahan. Avuusmiäliset asikaaset olis viäny kaverin autolla majapaikkahansa, muttei kukaa tiänny mihinon parin kilomeeterin pääs olova kylä.

Belekialaasella tiatotairolla Saharan tiätää vain muutama lähiasukas ja muutama utelias. Oletan. Sahara oli yks keinomaailma niinku suurin osa täkälääsistä nähtävyyksistä. Jonsei olisi tiänny, notta koko maa on saanu hianojakoosen valakoosen hiatansa Saharan kaakeeruksesta, ei olisi uskonu olevansa suurella hiatamonttoaluehella.

Ku airattujen polokujen reunoolla oli luannonsuajelualuehen merkkiä ja tauluja keinoluannon eläämistä, miälikuvitus olis antanu ihan hyvin sijaa sillen, nottolis ollukki luannos. Polokujen varsis oli jopa maas perin harvinaasia roskapönttöjä. Tyhyjät limunaati- ja kaliapöntööt oli kumminki singahrellu roskiksien välimaastoohin. Kuka sitä ny roskia rupiaas mihinkää tuuttiihin änkeemähän, ku ne on helepompaa huitaatas olokapään ylitte tanterehellen.

Pää kipiä

2011-09-28T07:48:00.000+02:00

Ei Texelin saaren oman rorun lampahat ollu sen kummempia ku muukkaa mäkättäjät. Kysyyn selevällä suamella likimmääseltä, nottei suinkaa sun oo mikään paikka kipiä. Nosti päätänsä ruahikosta ja kattoo mua silimihin. Bäää ä. Nojoo, pää on kipiä kaikilla mun rookaamilla lampahilla asuu sitte mihinä tahtoo.

Moon pitäny Hollantia ennen näkemääni kaikilta kohorilta alavana tanterehena. Kuvan päkärät näykkii merestä vallatulla paikalla, mutton lännen pualohooset dyynit komiaa pikkujylhää maastua. Kanervan päällystämät hiakkakasat nousoo turistien uimarantojen viärestä monen kymmenen meeterin korkuutehen. Jos olis ollu lunta, olis ollu mahtavia liukumäkiä.

Yrtti- ja pippurijuustot oli monen maitotilan turistipisnestä. Valtavan suurten navitooren likillä oli melekee joka tilalla pikkuunen leirintäalueski. Paikallisille turismot ei ollu tosiaankaa vihollisia. Sen havaatti ystävällisestä elämän asentehesta. Kulukijat ei oo silloon turhia, ku ne kiikuttaa pelimerkkiä kassahan.

Aamutoimilla havaattin, notton vankkurimma ympärillä palio koreeta kukkia. Minen enkä eksäni tunnistanu mikon tämä truuttuhuuli. Runsu varmahan. Ruusunmarioja noukiin omaa omenasössääni varten. Marioja oli palio. Non ny kompostis. Kaikkien ohojeetten jäläkehen nolis pitäny halakua ja kuivattaa, notta siämenet saa pihallen.

Sainaamulenkuralla murrettua koiranarus pikkusormeni ja oikialla kärellä ei ny saa mitää teheryksi ja vasimella en oo saanu koskaa mitää äntihin. Happamia noon sanoo kettuki... ja mä ruusunmarioosta.

Lentävä keriäläänen vahtas mua anovasti silimihini, mutten heltyny nakkaamahan mitää nauskuusta. Komiasti siivekkähät saatteli laivan mennen tullen. Son niiren hommaa.

Oliski ollu, jonsei lelukoira olisi pääsny uimahan. Oli aika korkeeta lainehia ja taisi mennä märkää pikkuusen siaraamehenki. Rupes aavistuksen esmentelemähän suurimpihin aaltoohin sukeltelua. Tälle elikolle pallo ja ranta kuuluu yhtehen ja samahan asiahan. Ja riamua tuntuu piisaavan loputtomihin.

Rautasiat vaharis

2011-09-24T08:27:00.001+02:00

Ainoottihin teherä visiitti keskiaikaasehen linnahan Ranskan ja Belegian rajalla. Nähtihin se tiävvarren pirättämispaikalta ja kyltin jäläkehen soon auki joka päivä. Oli jo hämärä, notta päätettihin siirtäätarkempaa kattomista. Näytti siiviilinnalta ja sen tähären se kiinnosti. Sotaasia on kattottu yllin kyllin sisältä ja päältä.

Ku mentihin uurestansa, sattuu olohon viälä monumettipäivä ja kaikki historialliset paikat piti olla auki. Valittemamma linna ei ollu. Sikaporukka siinä vaan istuskeli ärhentelevän näköösenä tolopan noukas.Turhaantunutta vahtooporukkaa orotti kymmenittääsin pääportilla. Ei auennu portit ei. Joku suurpiirteesyyrestä suivaantunu hiano jos hiano leiri (lady) uhkas antaa kunnan matkaaluviranoomasille sellaasekki ultimaattumit, notta virkaaliooren korvia punottaa varmahan kauan.

Ku on miälikuvitusta ja kartoosta löytyy muullaastaki vahtoota. Kartas luki joinki jotta Rooman pato. Sinne tiätysti vahtaamahan, minkälaasia estehiä verenjuaksulle (vesi) muinoon on tehty.
Kannattaas osata ranskaa. Kanionin tukkiva pato saattoo olla iällä, muttei ollu kovin historiallinen. Joopa joo. Lähiseurun kaikki kylät oli Roma-loppuusia. Siälon varmahan kolukärryporukat asustellu jolloostikki.

Jollaki erellisellä kerralla siinä lähiseurulla tihirustettihin kartasta nottolis roomalaanen silta. Se oli tosisnansa roomanvallan aikuunen puronylityspaikka, muttoli jääny joinki lehemähakahan.

Tänä aamuna oon nosnu kuurelta tälläämähän asumiskopin koslan perähän. tälläsin jääkanpiki päälle ja pikkuusen lämpyä. Oli aika kalsian oloonen sisältä, ku ei oo yällä ollu kymmentäkää pykälää lämpöösen pualella. Ny sitte vaan orottelemahan jotta väki herääs ja pääsis arvoottelemahan, notta mihinkä mennähän vain ollahanko täs vaan.

Tairetta korves

2011-09-23T08:22:00.001+02:00

Villisikojen ja saksanhirvien ulukoolualuehelta Hoge Weluvesta Hollannista löytyy kuuluusa Kröller-Müller-tairesmuseo mennäpyhänä. Molisin menny mialuummin rakkien kaas luantohon, muttolivat niin väsynehiä notta jäivät autohon koisaamahan ku löytyy hyvä kalaves.

Mä epäkultturelli turnipsiniska änkesin museohon toisen peräs takatukka pystys ja nenänvarsi krutus. Ensimmäästä kertaa elääsnäni olin näin likellä kulttuuria.Taisin orottaa jotaki maaliilla epämäärääsesti sotkettuja ja raamiilla ympäröötytä mitää esittämättömiä niin sanottuja teoksia.

Barthel Bruyn de oude - Vanitas 1524

Sain vastahakoosuuteheni suuren kolahruksen. Tupa oli täynnä tosi hianoja oikeeta tairesteoksia. Oikee hartauruun ihaalemahan seinien antia niinku pareeki asiantuntija. Voin sanua nottolin aivan horros, ku kattelin mestarien töitä. Tauluus luki Courbet, Carot, Daubigny, Fantin-Latour, Miller, Redot, Seurat, Cezanne, Picasso, Braque, Gris, Leger Van der Leck, Mondriaan ja tietenkin Van Gogh, jonka tauluulle museon perustaja, saksalaassyyntyynen teollisuuspohatan tytär Helene Kröller-Müller antoo erikoosaseman.

Vincent Van Gogh - Brug te Arles 1888

Museo on aukaastu 1938 Franse Berg -nimisen hariun kainolohon, mutta Helene rupes keräämähän teoksia jo vuonna 1905. Alakuperääsen rakennuksen teelmäkset on viälä näkyvis likellä nykyystä museota. Hollannin valtio rakenti museon rintehen toiselle pualelle. Ennen kolmekkymmentäluvun lamaa omistajat luavutti teokset ja alueen Hollannin valtiolle. Pelekona oli, jotta laman takia voitaas muutoon menettää.

Helene ymmärti aikalaasena ehkä parahiten Vincent van Goghin ekspressionismin.Van Goghin maalauksista 91 ja 180 paperille tehtyä tyätä on mettämuseos. Vain Amsterdamis taiteelijan nimikkomuseos on enemmän mestarin teoksia.

Kokoelman kerääjäpariskunta haurattihin heille rakkahasen harjuhun.

Pikkusiilet uunihin

2011-09-22T07:55:00.000+02:00

Pistävät kastanjat on mummiälestä herkkua uunis kuumoottamisen perästä. Piikkiiset paltoott pitääs riisuttaa herkkujen yltä. Hommahan kannattaa varata paksut nahkahanskat. Om meinaan teräviä nua piikit.

Ohojeen jäläkehen uunipellille tällätähän merisualaa, notta pähkinät pysyy pystys puukoolla pikkuusen halakaastu pää ylähäppäi. Mullei oo karkiaa sualaa, mutta hiataa on. Käytän sitä pönkänä.

Varsinaasesti olin taas rakkilenkillä, mutta tiäsin valittemasnani puskikos olovan ruakaa. Otin lähties repun selekähän ja muutaman muavipussin. Ens kerralla meen tuahon mettähän kypärä pääs. Ruakaa tippuu puista koko aijjan, notton melekee vaarallista hiippaalla maata pitkin.

Sain jo alakumeeteriillä tammenterhon kiharojoneni läpi suaraa kallohon. Pian vilahti silimieni erestä tanterehellen piikkiinen kastanja. Jos solis osunu kaalihini, olis tullu varmahan samallaasta puhetta suusta ku tuloo silloon, ku on justihin tääkänny vasaralla peukalohonsa.

Pikkuusen nuarempana ku oon ny, kuvaalin ittekseni notton heleppua ihimisen elo syämisen pualesta lumihangista etelelähän päin. Majattelin, nottei tartte töihin sekaantua senku koisii puun alla ja potkaasoo runkohon ku rupiaa hiukoomahan. Näin se torellisuus näkyy menevänki.

Oon vissihin kertonu joskus ruattalaasista martoosta. Noli afrikkalaases maas ja ne suri sitä, ku naisenpualet kantoo veret (vesi) kaivosta, katteli polttopuut mettästä, keiieli nuatiolla väerllensä suurukset ja koko aijjan piänin oli selekähän köytettynä. Äijät sentähären viihrtyy palamun kalavehes maailimaa parantaan.

Mammat keräs kotia päästyänsä rahaa naisten helepottamiseksi. Lähärätettihin lämpöösehen maahan traktori, maatyäkaluja, peräkärry ja kaikkia mitä ne ajatteli lämpöösess maas tarvittavan.

Ku menivät vuaren päästä kattomahan kuinkon apu kohoristunu. Oli se tullu perille ja muuttanu elämää. Akkaväki touhus niinku ennenki, mutta äijät oli lähteny palamun aluusesta traktorilla ja peräkärryllä lähikaupunkihin pilsneriille.

Hyvää tuli

2011-09-21T08:21:00.000+02:00

Eileenen päivä kulahti köökis ku siivillä vaan. Ja purkkiihin tuli oikeen maukasta nannaa. Omppujen ja pihilajanmariojen poristes hellalla kävääsin puutarhan peräs krökyn kans.

Heinäkuus istutetut kaapinpohojalta löyretyt ituperunat ei ollu kovin palio lisääntyny. Ituja ei kuitenkaa oo näis. Saron vähyytehen on syynä se, notta maa jäi kuukaureksi ihan villiksi ja roska kasvoo elokuus leukahan asti. Mä kun en palioosin kemiaa ryytimaas viliele.

Mutta ompuusta ja pihilajaasista sain tosi hyvää sössää kumpaasestaki. Punaaset mariat riivoon rakkilenkuralla kakkapussuusihin, mutta omput on omasta hoirosta. Koitin erikoosutena sössätä yhyres keitokses molempia tuattehia sikin sokin. Ainaki mun suus se maistuu tosi hyvältä valamihina.

Pihilajaasista koitin sihivitä kuarenjämät erillensä. Lopputulos on jonkullaasta hyytelyä. Sihivittemises oli niin kova homma, notta yhyren purkillisen vaan viittiin sellaasta vaivootella.
Mä tiäsin vanhastansa, notta omppuhillusta tuloo niin hyvää, notta viää melee kiälen mennesnänsä. Nuata omppuja ei raakana syä naapurin hevoonenkaa, mutta ah, hilluvärkkinä soon herkkua. Jos joku haluaa multa omppuja, niiton niin palio notta varmahan piisaa muillenki. Ei ku hep vaan, niin täältä pesöö ja huuhteloo.

Isoo homma taas meinas olla hillusokurin löytyminen. Kaapis oli yks pussi ja lähikaupas toinen, kolomannes ei yhtäkää, mutta neliännes koko lava. Mä imehtelen jolloonki oikee ääneheni kauppojen meininkiä. Valinnanvaraa on palio, mutta sitte ku jotaki katteloo, sitä löytyy niinku sairahalle tarkootettuna yks kipales. Asia koskoo kaikkia tuattehia.

Mä tälläsin yhyren belekun parkettia kuntohon. Meni koko ikinen päivä ennenku sain tarvittavan määrän lakkaa kokohon. Piti kiärtää koko maanosan pääkaupunki ristihin rastihin ja ostaasta purkki siältä toinen täältä. Ny mun pitääs teherä autotallihin uuret ovet. Oon meinannu teherä oville raamit teräksisestä neliöputkesta. Ja katso. Neliäs kaupas ei ollu yhtäkää palaa mittoohini ja viirennes oli värkki toisehen pualiskahan. Ny mullon kuukletettu metalliverstahia ja rupian pian kiärtämähän niitä. Soon sitte eri asia malttaako ne mullen mitää myirä.

Sika söi evähät

2011-09-20T08:09:00.000+02:00

Meinasin noukkia rakkilenkillä pikkuusen pussuusehen maronlakkia färssihin eli lihapullihin. Jääkaapis orotti american-jauheliha, jokon kumma kyllä naturaalia eli maustamatoonta. Sellaastaki saa joskus puarista.

Koiruuksien jaloottelu oli päivän ykkönen ja piänimuatoonen siänestys vasta kakkonen. Oltihin ny sitte haravakerran jäliis, ku oli jokku toiset ollu perusteellisesti maronlakkia kattelemas. Villisiat oli myllänny joka paikan ku jollaki konehella. Sillä kärsällänsä ne myllää uskomattomia jäläkiä maastohon. Voi ne kuurnikoora jotaki muutaki maasta ku siäniä. Minev vaan tiärä.

Mettän röhkijööltä ei siänien hyäryntämistä rajooteta kuinkaa. Ihiminen saa noukkia vain pikkuusen joistaki määrätyystä puskikoosta. Moon nähäny mulle tuttuja ruakaalusiäniä vain muutamia. Kanttarellia näköö useenki vähäsikaasilla aluehilla ja karvalaukkua joskus. Sitä sain nykki muutaman kotia viämisiksi. Noli nousnu pintahan vissihin sikojen visiitin perästä.

Vattuja kärsäelukat ei tuu syämän ainakaan meirän airatusta puutarhasta. Makiaasta tuloo piäni kupillinen joka päivä. Viime syssynä viälä joulukuun aluus sai suunsa imeläksi. Aita ja rakit vahtii saron muhimista kiitettävästä. Minen tiärä, luulooko nämä hännänheiluttajat, jotta piikkiiset siilet karehtii mariojamma.

Ku siili puputtaa yällä klasin alla, törmää nämä kaks vahtia heti pihallen koiraluukusta ja haukkuu sitä kerää niinku suurtaki varaasta. Viimmeeseksi ku kerkesin häsyyhin, toinen kulietti piikkikerää suusnansa, muuttoli vissihin joinki epämukava ikenehille ja huulihin ku purotti nurmikolle. Toinen jatkoo siitä, mihinkoli päästy. Hyvä konsti on kuuleman jäläkehen tällätä sankoo ylösalaasinsa yäviarahan suajaksi. Mulloli vain kintahat käres pelastusoperaatiosnani.

Joku aika taapperi joku oli tuanu kellarin kautta koiraluukusta siilen soffalle. Jonkullaasta pahoonpitelyäki oli alaattu trekemähän ennenku sain silimäni auki. Istuumella oli jo joitaki irtopiikkiä. Sain yhyren neulan viälä kuun perästä ahterihini.

Simpukoota muatohon

2011-09-19T08:58:00.000+02:00

Ensimmääsen kerran ku mulle lykättihin sinisimpukoota parallinen noukan etehen, kiältäännyyn herkuusta. Olin onnetoon lukenu paikallisesta leherestä, notton rookattu salamonellaa pohojanmeren otuksista. Voi ollakki, nottoli rookattu, mulle se leherenluku ja simpukkatarioolu oli tosi huanosti ajootettu.

Ny mä tykkään näistä meren elävistä ku hullu puurosta. Lauantaina pistelin niitä taas poskeheni, notta napa kiiltää viäläki. Ny on simpukkasesonki ja kaikki arvonsa tuntevat pelekut mohomeltaa niitä suurella halulla kitahansa. Niim mäki. Ei taira olla ku viikko, ku erellisen pätsäältihin niitä kotona.

Sesonkiruaka on ny joillaki kaupoolla tupahan pönkäämistavaraa. Hinnat heitteelöö kolomesta kuutehen ekuhun kilolta. Riippuu pikkuusen elukooren kokoluakasta ja palio kaupasta. Isoot ötökät on kallehimpia, mutta piänet mum miälestä maukkahimpia.

Simpukoota voi hualeti syärä raittiusimisekki, vaikka ne keitetähän valakoviinihin. Ainaki meirän huushollis. Muullaasiaki risettiä on. Valakoviinin rosentit kyllä lähtöö keitettääs liäsituulettimen kautta katolla istuvien pulujen haisteltaviksi. Mä en viitti kaataa kuppihini eres siitä pullonpohojaa, joka keitosta jää ylitte. Kunnon luxempurilaanen piimä on, ah niin hyvää simpukooren kyyttipoijaksi.

En oo itte keittahuttanu kertaakaa herkkuruakaa. Päältä oon vaharannu ja osaan homman varmahan ittekki. Meirän taloures on selevä tehtävänjako. Mä valakkaan ja putsaan syätävät simpukat ja pistän huanot roskihin. Viimeenen satsi oli niin hyvää tavaraa, notta vain muutama aukinaanen ja rikkinäänen lennähti kompostiastiahan.

Erellisellä kerralla melekee pualet joutuu hylykyn ja ny sitte oli ostettu herkkua oikee kunnolla. Ei se mitää. Auoon syämäti jäänehet kuaret kunnolla ja noukiin sisälmykset astiahan ja tälläsin sen jääkaappihin orottamahan seuraavaa simpukkaruakaa. Oikee tuloo vesi kiälelle, vaikken viälä tiäräkkää millä risetillä seuraavaksi kokatahan.

Hasselpähkinät talles ny

2011-09-16T08:39:00.003+02:00

Vuasi taapperi havaattin, notton pari pihan puskista hasselpähkinöötä eli Euroopan pähkinöötä. Ku oon pirättäny puskien klumppaamisen, non ruvennu antamahan herkkua suihin. Sato ei oo nykkää mikään hirmuunen, mutta piänet maistiaaset piisaa tällääselle vähääselle puutarhurille.

Viimme suvena sain yhyren koivukasvien heimohon kuuluvan pähkinäpuskan juurelta kolome mustikkaa. Ny on ollu mustikoos välivuasi. Hasselpähkinöötä on kuuleman jäläkehen Suamenki etelääsellä ja lounahalla rannikolla. Soon ollu muinoon tärkiää syätävää. Siiton puselleltu öliyäki taltehen.

Pähkinät on tervehellistä nakerreltavaa ja sen tähären en oo pahalla päällä vaikka pähkinöötä saa tuvan viärestä. Joku elukkaki on keksiny niiren hyvyyren ku on menny vissihin akkuporakonehella kivikovan kuaren läpi. En oo millin reikähän huurellu, notta kuka sisällä pikkupöntöös majaaloo.

Tästei tartte palio jalaka jakaantua ku on lähimmät kastanjapuut. Pruukaan noukkia niitäki ja sitte paharutan syätäväksi. Onneksi lujin, jotta kuarehen pitää nikertää pikku reikä tai koko teelmäs poksahtaa silimillen. Sisälmys maistuu ihan perunalta. Ku näjin erilaasia kastanjoota maastos, luurasin viisahalta konehelta mikon syätävää. Mullon tiaros yks puskikko, josta mä saan niitä selekärepputolokulla.

Usan muinaanen resitentti Jimmy Carter oli oikia päkinänvilijelijä. Sen touhut saattoo olla pikkuusen suurisuuntaasempia ku mun. Mutta yhtä kanaa vähempää ei kannata pitää

Tyrnis

2011-09-15T08:00:00.001+02:00

Sattunehesta syystä en oo kyntänny tänä syssynä mustikkahan enkä pualaamenen. Omas klasinaluuses ei oo enää ku vattuja ja karhunvattuja muutaman mansikan kaverina. Mariaalu kummiski syytää kynsiäni.

Löyrin melekoosen tyrnipuskikon koiruuslenkiilläni ja tuumasin hyäryntää satua omahan käyttöhöni. On tyrniis kuuleman jäläkehen kaikellaasta hyvää ihmisen kropalle, niinku c-vitamiinia ja sen sellaasta.

Mä en oikee tiärä tämänmaan lakipykälistä ja touhusin varooksi aukian mettän pualohoosella reunalla pikkuusen maharolliselta yleesöltä lymmys. Ketää ei kuitenkaa ollu kuluus samalla kuraniityllä.

Oli siinä pikkuusen askaresta, ennenku sain puserrelleltua kolome ja puali litraa herkkumehua. Totta puhuen, ei tyrnimehu oo maultansa kovinkaa häävistä. Kelepaa mullen oikee hyvin ja irvisteli sitä kumppaninikin suuhunsa.

Meinaan mennä toistekki tyrniä hakemahan. Moon monta vuatta imehrelly, notten oo kenenkää muun niitä nähäny koskaa hyäryntävän. Merenrannan dyynit on tähän aikahan tyrniistä ihan oranssina. Niin kauan ku oon epätiatoonen siitä, notta saako niitä ottaa tarpehesehensa kulien hommis kaulukset pystys ja vilukuulen olokapääni yli taakse perin.

Pitää kuurnikoora, joko pihilajanmariat on noukintakunnos, ennenku linnut tyhyjää puut. Pihilajaasta on niin rutosti, notta oksat roikkuu melekee maas. En tiärä siitäkää, notta saako niitä tällätä kotia viämisiksi. Niin meinaan teherä kumminki. Meen sitte linnahan, jos oon rikollilla jäliillä. En oo linnas viälä koskaa ollukkaa. Se vois olla muistoonen kokemus.

Yks omppupuu notkuu pöngättynäki säilöntäomenoota tuala krekoolimaan pulella. Tuloo tosi makiaa sosetta, ku vaan viittiis ruveta ainoomahan. En tiärä, vaikka ne pihilajaaset sopiis siihen sotkuhun joukkohon, Vois tulla eksoottista syämistä. Meinaan ainaki kokeella teherä piänen erän niinki.

seb coe

2011-08-24T22:53:00.002+02:00

Yksi kaikkien aikojen parhaita mailereita Sebastian Coe oli äsköön kanavalla. Miäs on Lontoon olympialaasten pääsihteeri.

Oli aikanansa hinua kattua ku se vallootti maailimaa Steve Grantin kans.

Lontoolaasten kanavien etu on se, nottei mitään Mattia jätetä laulemahan orsille. Lontoon urheelukanavat on jees. kannattaas vilikulla

Vettä joo

2011-08-24T15:33:00.003+02:00

Eileen ajelin jollaki pirssillä tiätä pitki kauhees lainehis. Ny täälä koriatahan jäläkiä. Lintunaapuri tuli äsjöön krökky olopäällä ja oli tosi tuahruksis. Soli kronannu pualen kylän kellarit roinasta ja kurasta.

Onni on, notton tämä koto, ja suamalaanenkin koto ja syynnyykotoni ylennöksellä. Kaikki on hariujen päällä ja vesi ei klotraa kellariis eli seslongiis.

Uutiskuvista on voinu kattua ku, ihimisten korot on ollu kattua myären vettä täynnä. Eläkelääsen nökööset ihimiset rääkyy, notta kattojankin syräntä särköö. Monella on menny menneesyys ja tulevaasuus yhyren satehen aikana.

Joku ministeri koitti heiluttaa lohorutuksen huuliansa. Ku on menty hetkuusen etehep päin uhurit nualoo näppiänsä ja ministeri heittää uutta skeidaa toisen äksidentin tähären. Samallaastahan homma on Suameski. Kaikes vastuunkantajina on tavanomaaset imehiset, jokka joutuu asumahan siälä miston koron saanu ostetuksi.

Vesi truiskuu

2011-08-23T08:50:00.004+02:00

Ajelin äsköön sellaases vesiojas, jotta oksat pois ja pala larvaa. Kaharen tonnin keijukaanenki rupes antamahan periksi pohojakontaktis. Oon yhyren kerran nähäny yhtä kovaa vesisaresta Austerrike nimises paikas.

Olis pikkuusen hommia uluko-oven pihanpualohooses suunnas. Mä en pistä suurin surminikaa mitää sarettakkia ylöni. Ja sellaanen sontikka eli piskotikku mullen on kauhistus. Meen joskus, jos alakaa ilimat sointumahan.

Mullen on ihan se ja sama, minkälaasta säätä kulloonkin piisaa. Moon sev verran iällä, notton ilimoosta kiinni viittinkö pihalla hiippaalla. Rästäsvuaros varmahan kasvaas sisu ainaki. Mä en oo justihin ny varma tarttooko tuallaasta ominaasutta petrata.

Kvarttaalit tai ei

2011-08-22T18:54:00.003+02:00

Suames on imehisiä pikkuusen harvemmas ja varmahan pirssiä samas suhtehes. Suames ajellahan ku synnin sumus. Moon äsköönki joutunu täälä hyppäämähän verkkoaitahan, jotta kaks kilipaaleva baijerilaasen koslan kuskia olis saanu ottaa mittaa toisistansa.

Liikenneskäyttääntyminen on täälä ylehensä ystävällistä ja muut huamiohon ottavaa. Kiharapäiset valakoihooset on täysiä kusipäitä täälä. Jos on varaastetuulla kolikoolla saatu ostetuksi pemari, kyllä pitää näyttää notta potkii ja pruikkii ny justihin täältä.

Moon joutunu muutaman kerran tekemähän pelastaantumissyäksymisen johonki aitahan tai puskikkohon. Viiren vuaren päästä mä en varmahan enää kerkiä reakoora marokkolaasten, tunisialaasten tai alkerialaasten vapautehen liikentehes.

Pareeki puhuja oon. Jos mun viiatti kuussatanen olis kulukenu eres kahareksaakymmppiä ja huippunopeutehen kiihtyminen ei olis ottanu kahta tuntia, olisin pystyny tekemähän kaikkia sitä mitoon täälä nähäny. Ku sain sen silloosen koslan vauhtihin, niin säästöpankin kurviki verettihin täysillä notta sepelit piraji.

Mulla oli onni, nottei mummat takertunu hamehen helemoosta peilin varsihin tai oven kripoohin. Kyllä mun ajoos hamehen helemat heilahteli sivullisilla ihan varmahan. Ainaki pari otteesehen mun värkkini ohojaantuu tuntemattomasta syystä piikkilangan läpitte pässihakahan ja kerraasti helevetin syvähän laskuojahan Klokkeros. Velipoika oli hyväsyrämminen ja tuli aamulla neliältä pönkäämähän viiattia tiällen.

Silloon ei ajeltu kaasuus, muutev vaan piti näyttää kurmuulle ja paapoolle notta täs mennähän ny eikä meinata
-

vaikka

2011-08-19T15:36:00.003+02:00

Saarakkala myy Kurikas vääränmerkkisiä pirssiä mutta, on miäs oikias. Pitää tällätä persujen ja maalasliittolaasten yhteenen pressaerokas. Timon sukunimi kaikuu isooskyröös tutulta ja varmahan jyväjemmarit tykkää kansan jätkästä. Soinista.

Paavoki voi olla eherolla. Pualuapoliittesesti sisvuraitehilla olovana mullen kelepaas Anneliki. Mitä parempaa Lapualta on tullu ku Kustaa Tiitu tai muiluttaja. Kysyv vaan,. Anneli,
vai oliko sitte Muilu paree, tai Tiitu.

Ihaalen oikiasti, notta joku pikkuunen jyväkylä on saanu maailimalle tosi merkittäviä imehisiä. Ei pirä unohtaa vartahanviskaajaakaan vaikkoli vävy vain .

Kauhajoella oli soran aikana eruskunta. Tiätäjät ja taitajat. Läntinen Suami on luatettavaa aluesta. Joskus hurrien invaasio pirätettihin rannalle. Tykkään kumminki niiren kiälestä.
p

lisää verua

2011-08-18T12:01:00.004+02:00

Käsitän Nallen slouganin vapaa-aijjan verosta vitsinä. Ymmärrän kyllä, notta vitsis on toinen puali totta. Nalle ryävää kansaa, nottei paskalle taitu. Tosi heleppua on ymmärtää henkilökohtaasen brobleeman. Ku pitää koheltaa koko aijjan, pitääs kiltisti tuvannurkis könnääviltä viärä viimmeesekki kolikot.

Mulle ei tuas Wahlroosis nimi oo peikko. Kotonapäin puhutahan palioki Wahlruusia. Tuallaanen toisten kukkaroola öykkäröönti on ihan perseestä. Hyi saatana, mitä paskapoffa saa suustansa pihalle.

verua kansalle

2011-08-18T10:52:00.003+02:00

Rookasin joku vuasi sitte Jutta Urpilaasen miakun käresnäni. Oli aika lepsu, niinku valtakunnan viihryttäjälle taitaa kuuluakkin rooli. Toisahalta ei Jutastakaa silloon kuukaa tiänny mitää.

Oli kuulema kokoomuksen miäs ja vinkuu multa paikkoja mihinä itte ja toiset kannattajat vois heiluttaa läppäänsä. Sanoon luattamustehtävähäni veroten, notta pirän turpani kiinni, tytyy vastookseheni.

Oon ihan varma, notta Jutta lisäverojensa kans pääsöö oikiahan lopputulemahan. Ei varmahan koske köyhää, ku pirättää henki pihajamasta. Varmahan sosiaalimaksut ohenoo, ku tällätähän helevetisti kansalaasia puulootihin. Sanoon.

Suamia on sorasta pelastunehena ja asiansa reirannehena maana piretty kelepona. Nykyysillä vallan kahavas husaajilla on pankkitili sellaases reilas, nottei tartte ympärillensä vaharata. Juttaa Jutalle, perkeles. Pitääs saatana olla muitaki konstia ku laittaa eliöören kaulahan hirttonarua.

taiteelija toisen kans

2011-08-17T15:13:00.003+02:00

Muistan jonku leffan, ku näytäntötateelija Jussi Parviaanen kiipeeli hulluna jonku mökin katolla. Oli klimpis tosi hyvän loikkaajan kans. Ihimettelen, kuinka satu loppuu ja alakas uus epätorelliisuus.. Jussille.

Alahuulten näyttelijä on Jussillen riamastus. Olletikin, notton Satu häipyny aikoja sitte. Otan aina kohorat omahan vaihtoehtohon. Jotta jaksaasinko vaharata kruppuusta nahkaa, siinoliski kysymystä.

Tämä täs.

Topi

2011-08-17T12:17:00.002+02:00

Sorsakoski oli mullen tuttu palio ennen ku taiteelijanimi lanseerattihin. Vaikka Pekalle lapsen synnyttänehen naisen kans palio saunoottihinki, Pekka oli mulle etäänen. Kaukaanen taiteelija. Joku Kalle Kiwes band oli Pekan henki ja elämä. En oo viäläkää varma, oliko Pekka Alwari Tuohitorvi -bändis rämpyttämäs.

Jotenkin mun historioallinen aivo liittääs Pekan tuahon rautakitaralankaporukkahan. Molin uuno siihen aikahan. Mum miälestä mettäs juakseminen oli palio tärkiämpää ku vaharata nousevia kykyjä. Mistolin tiännyykkää, notta siitä Pekasta tuloo Sorsakoski. Luin vissihin jostaki.

Ku kuulin eka kerran herra Sorsakoskia, ev voinu uskua, notton sama jee jee Pekka. Pekka oli henkehen ja verehen jytinämusiikin kannattaja ennen vanahahan. Mutta myähemmin rupesin ihaalemahan Pekan kiakumista. Jos oli joku paree, Olavi Virta tai Tauno Palo, mutta sauna jäi. Ei, Tammilehto on ykkönen.

Junan ala voi kualla?

2011-08-16T10:21:00.002+02:00

Päällekiriootukses seisoo, notta miäs jäi junan ala ja kuali. Ku oli leheres, soon täyttä totta. No, ainaki sitte joku taas pääsi vaivoostansa: ei oo enää kutinaa, yällisiä kouristuksia eli vattanvääntehiä.

Jotenki on erikoosta, notta junan ala jäänyt kualeentuu. Oli vissihin juna ollu joinki tohoruksis, ku ei ollu havaannu, notta raitioomilla makas joku hemmo. Uskon, notton ollu leppoosaa orotella kisko tyynynä pehemoosta junasen pikku pyärää. Ei se ny vaitiskaa könyä mun yli ku moon täs ihan näköösällä. Mä täs ny vain huilin.

Mun on ihan pian pakko lähärättää hakemukseni juurnalistiksi johonku meriahan. On ihan älytööntä lukia juttuja ku niitolis tehty ku keitetystä lampahan päästä. Jos kiroottajalla on älliä kuinka palio hyvänsä. Pitääs eroottaa mikon auton pyärä tai rengas, petoonilaattia eli sementtilaattia. Kyllä mun ottaa oksahan ku ns. toimittajat kiriootteloo mitä sattuu. Juttu menöö heti vikahan ku tuloo asiavirhehiä ja anna mun kaikki kestää: Tökeröjä kiälivirhehiä.

Soon hyvä ku koululaaset saa leikkiä kesällä toimittajaa, mutta, mutta... Voi voi..

Ojasta alikkohon

2011-08-15T22:11:00.004+02:00

Luantomatkaalu piristää aina. Tämän maan korkiimmilla paikoolla oli vissihin piskotellu, ku oli tanterehet niin kauhian liäntiänä. Mä siinä sitte, nottei oo vesimärkä puskikko huanoo ku tavallinenkaa. Pohojalaaselle.
Ja sitte mulahrin pariotteesehen johonku kuraprunnihin ja taivastelin sitte maailiman menua silimät pilivihin päin. Kerkesin haisevas ympäristös arvioottemahan, notton tullu ny korkiakulttuuri mun haalariihini.

Olisin voinu olla hianotunteenen ja luritella jotaki Sibeliuksen piisiä. Ny vain on nii, notten osaa luritella mitää. Kerran laulukokeeren erellä direktorus cantorus yllytti kaikkia hoilaamahan. Mäki sitte sanoon notta joulupukki, joulupukki... Joo, tuli vitonen. Soon paras mitoon laulusta koskaa saanu.

Attren linnanpuisto

2011-08-14T19:50:00.003+02:00

Linnoos ov varmahan kalasiaa kortteerata. Jontensakki ajatuski olla kiven syrämmenä raisteloo mua. Karvaanen ihoni nousoo kananlihallen. Ev voi mitää.

Kuvan rati ei oo se linna mihinolin äsköön. Tämon joku linnan puutarhan pitkän ja sokkeloosen lualaston huipentuma. Pohojalaasjäriellä ei voi ymmärtää kolomesataa vuatta sitte tehtyjen rakennelmien tarkootusperiä. Aika on ollu pikkuusen erilaanen joskus enev vanahahan. Vissihin.

Linna on ollu saman suvun hallus jo yli viissataa vuatta. Ja linnas asutahan viäläki ja voirahan hyvin. Joskus enev vanahahan linnas oli monen maan kuninkahallisille varttu omat huanehet. Jos on sattunu olemahan kulukua nykyysehen pelekiahan päin, ei tarvinnu kopistella köyhällistön ovia.

Linna on ollu joskus Burgundia, joskus Espanjan Alankomaata, mitä milloonki. 1831 linnaa ympäröövästä maasta tuli Belekia ja linna oli ensimmääsen kunkun kruunajaasten aikahan tärkiä paikka omistajan ja kunkun kaveruuren tähären.

Uskomatoonta historian havinaa on liipparoora tuallaasis vanahoos paikoos. Suames on kiipeelty puis ketunnahoos ja ujellettu. Näillon ollu silloon kaakeliilla pinnootetut kylyppärin. En viälä pääsny siihen, nottonko näillä ollu hyysikkä pihanperällä vai onko ollu joku loukko hätähän tuvan sisällä.